Moduulin pienimmän osakokonaisuuden minimi on kummastuttanut. Etsin asialle perusteluja ja koetan avata päätöksentekoa, joka on johtanut ratkaisuun.
Opetusneuvoston esitys oli Jorylle 3 – 5 op http://ops2013.blogspot.com/2010/09/esitys-jorylle-opetussuunnitelmien.html , mutta Joryn kanta oli 5 op:n minimikoko: Ote Joryn 5.10.2010 muistiosta: ”Keskusteltiin erityisesti moduulin osakokonaisuuden minimikoosta. Keskustelun jälkeen minimikooksi määriteltiin 5 opintopistettä, paitsi jos joku viranomaismääräykseen perustuvan osaamiskokonaisuuden osoittaminen edellyttää pienempää opintopistemäärää. Tällöin ko. viranomaismääräyksen lähde on merkittävä näkyviin opsiin”.
On myös kysytty, miksi opsin opintojen osaamistulokset kuvataan kahdelle tasolle (1 ja 5) –tämä perustelu tulee mm. Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta (AHOT). Seuraavassa on ote Arenen työryhmäraportista "OPPIMISESTA OSAAMISEEN:AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN" Suomen yliopistojen rehtorien neuvosto, Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto.Maaliskuu 2009 . Koko julkaisu on luettavissa osoitteessa: http://www.helsinki.fi/halvi/srno/raportit_ja_julkaisut/AHOT_raportti_2009.pdf
"Käynnistynyt muutos kohti osaamislähtöisyyttä haastaa korkeakoulut. Yliopistoissa on
perinteisesti korostettu muodollista, virallisen koulutuksen kautta hankittua oppimista, jossa
suorituksen merkitys korostuu osaamisen edellä. Ammattikorkeakouluissa opiskelu on
käytännönläheisempää, jolloin myös työkokemuksella hankittua osaamista on ollut helpompi
tunnustaa. Kuitenkin myös ammattikorkeakouluissa on ollut ja on edelleen korkeakoulukohtaisia, korkeakoulujen sisäisiä ja koulutusalakohtaisia eroja siinä, missä määrin ja millä tavoin muualla hankittua osaamista tunnustetaan. Epävirallisen ja arkioppimisen nostaminen aiemmin hankitun osaamisen tunnustamisen rinnalle on haastavaa, sillä korkeakouluilla on ollut niihin aiempia käytänteitä suhteellisen vähän.
Rehtorineuvostojen työryhmän lähtökohta osaamisperusteisuuden edistämiseen korkeakouluissa on ollut positiivinen. Aiemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista tulisi kehittää vastaamaan sekä kansallisia että kansainvälisiä tarpeita. Osaamislähtöisyyden korostuessa tunnistamisen tulisi koskea oppimista ja osaamista, ei suoritusta. Tämä edellyttää osaamistavoitteiden määrittämistä."
Perusteluja osaamisperusteisen opetussuunitelman laatimiseen löytyy myös seuraavasta Arenen työryhmäraportista: Auvinen, P ym. 2010. Suositus tutkintojen kansallisen viitekehyksen (NQF) ja tutkintojen yhteisten kompetenssien soveltamisesta ammattikorkeakouluissa.
Suosituksen tavoitteena on edistää amkien yhteistä näkemystä siitä, miten kansallisessa tutkintojen ja muun osaamisen viitekehyksessä (National Qualifications Framework, NQF) esitettyjä osaamistasokuvauksia sovelletaan ops-työssä, osaamisprofiilien laadinnassa ja osaamisen arvioinnissa.
30. marraskuuta 2010
21. lokakuuta 2010
OPS 2013 raamit
Aloitin työni 1.10.2010 suunnittelijana. Jatkan täällä Anne Sankarin aloittamassa blogissa aika ajoin kirjoittelua. Yksi suurimmista tehtävistäni on viedä eteenpäin OPS 2013 prosessia.
SAMKin johtoryhmä on vahvistanut 5.10. 2010 OPS 2013 raamit:
1) tutkintoon johtavan koulutuksen ja erikoistumisopintojen opetussuunnitelmissa noudatetaan edelleen moduulirakennetta
a. moduulit ositetaan pienemmiksi kokonaisuuksiksi osaamisperusteisesti, ei aineperusteisesti. Osakokonaisuuksien laajuus on 5 op. Osakokonaisuudet ovat erikseen suoritettavia. Ne kerryttävät opiskelijan opintopistekertymää heti, kun osakokonaisuus on suoritettu hyväksytysti, vaikka muu osa moduulista olisi vielä kesken. Osakokonaisuus voi olla pienempi kuin 5 op vain, jos jonkun viranomaisvaatimuksiin perustuvan osaamiskokonaisuuden osoittaminen vaatii sitä. Opetussuunnitelmaan on kirjattava selkeästi, mihin viranomaispäätökseen tai –säädökseen poikkeava opintopistemäärä perustuu.
b. moduulin minimikoko on 10 op
c. moduulit ovat pääsääntöisesti 5:llä jaollisia
d. yhteiset teemat ovat kestävä kehitys, kansainvälisyys, yrittäjyys sekä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta
e. on mahdollisuus suorittaa opintoja vieraalla kielellä, verkko-opintoina ja TKI-projekteissa
f. on mahdollisuus kehittää moniammatillisuutta ja yhteistyötaitoja
g. on mahdollista omaksua muut yleiset ja koulutusohjelmakohtaiset kompetenssit
h. otetaan huomioon myös SAMKin tutkimusohjelma
2) ammattikorkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen opetussuunnitelmissa vapaasti valittavien opintojen määrä on 10-15 op
SAMKin johtoryhmä on vahvistanut 5.10. 2010 OPS 2013 raamit:
1) tutkintoon johtavan koulutuksen ja erikoistumisopintojen opetussuunnitelmissa noudatetaan edelleen moduulirakennetta
a. moduulit ositetaan pienemmiksi kokonaisuuksiksi osaamisperusteisesti, ei aineperusteisesti. Osakokonaisuuksien laajuus on 5 op. Osakokonaisuudet ovat erikseen suoritettavia. Ne kerryttävät opiskelijan opintopistekertymää heti, kun osakokonaisuus on suoritettu hyväksytysti, vaikka muu osa moduulista olisi vielä kesken. Osakokonaisuus voi olla pienempi kuin 5 op vain, jos jonkun viranomaisvaatimuksiin perustuvan osaamiskokonaisuuden osoittaminen vaatii sitä. Opetussuunnitelmaan on kirjattava selkeästi, mihin viranomaispäätökseen tai –säädökseen poikkeava opintopistemäärä perustuu.
b. moduulin minimikoko on 10 op
c. moduulit ovat pääsääntöisesti 5:llä jaollisia
d. yhteiset teemat ovat kestävä kehitys, kansainvälisyys, yrittäjyys sekä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta
e. on mahdollisuus suorittaa opintoja vieraalla kielellä, verkko-opintoina ja TKI-projekteissa
f. on mahdollisuus kehittää moniammatillisuutta ja yhteistyötaitoja
g. on mahdollista omaksua muut yleiset ja koulutusohjelmakohtaiset kompetenssit
h. otetaan huomioon myös SAMKin tutkimusohjelma
2) ammattikorkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen opetussuunnitelmissa vapaasti valittavien opintojen määrä on 10-15 op
7. lokakuuta 2010
Ennakointi OPSissa
Tässä viimeisessä OPS 2013 -blogitekstissäni palaan vielä, viimein, 21.9. olleeseen SAMKin OPS-seminaariin. Iltapäivän teemana oli ennakointi, ulkopuolisena ”guruna” yritysfuturologi Tarja Meristö.
Meristön kolme peruslähtökohtaa OPS-ennakointityössä olivat
1) On saatava sekä opiskelijat että opettajat ajattelemaan asiaa uudesta näkökulmasta. Eli ei niinkään: osataan vastata kysymyksiin. Vaan: osataan muotoilla kysymyksiä.
2) Ennakointi on sitä, että ei vain nähdä tulevaisuutta/mahdollisuutta, vaan tehdään jotain sen eteen. Aina on muotoiltava toimintamalli.
3) Jos tarvitaan jotain uutta osaamista, miten ja mistä sitä hankitaan? On muistettava myös nopeat vastaukset osaamistarpeisiin, ei vain pitkiä koulutuksia.
Ennakointityössä on otettava faktatietojen rinnalle tasaveroisesti myös kuviteltavissa oleva tieto. Kuten Meristö totesi, faktoissakin on arvot ja intressi, vaikkei sitä aina huomata/huomioida.
Yhtenä Meristön esiin nostamana esimerkkinä oli globaali vastuu, vastuullinen liiketoiminta ja toimintatavat osana OPSia: esimerkiksi miten ”vähemmästä enemmän” käännetään liiketoiminnan hyödyksi. (Tässä vanhimmat voivat muistella vaikkapa sitä, miten kahvipaketti on muuttunut. ”Folion” päällä ei enää ole pahvikoteloa. Tämänkin mahdollisuuden piti ensin tulla jonkun mieleen, jonkun, joka sanoo ”miksikäs ei”.)
Tulevaisuutta ei tiedetä täydellisesti. Miten tämä näkyy OPSissa?
Meristö käytti jaottelua:
varma - pakolliset osat (= mitä on joka tapauksessa opittava)
todennäköinen - valinnaiset osat täydentämään perustaa
epävarma - muuttuvat osat, jotka voivat vaihdella toteutuksesta toiseen
villi kortti - opiskelijoiden omat ideat ja aktiivisuus kytkettävä aidosti mukaan
tabu - esim. oppia voi muuallakin opettajan valvovan silmän alla
”Mitään uutta ei tule, jos kaikki on valmiiksi formuloitu.”
Ennakointi on iso osa opetussuunnitelmatyötä: millaista osaamisesta valmistuneelle tavoittelemme? Näkyykö ennakointi sisällöissä? Onko ennakointityöskentelyn osaaminen myös osa opiskelijan osaamissisältöjä? Jos otamme ennakointiosaamisen osaksi opiskelijoiden osaamistavoitteita, olemme kouluttamassa opiskelijoita siihen suuntaan, että he eivät vain sopeudu muutoksiin, vaan ovat myös itse tekemässä muutosta. Ennakointiosaaminen auttaa myös muutosten kanssa elämiseen.
Tämä on viimeinen tekstini tähän blogiin. Eeva-Kaisa Kopra jatkaa. Muistakaa AHOT-koulutukset. Ne ovat oikeasti tärkeitä ja vieläpä hyviä.
Anne
Meristön kolme peruslähtökohtaa OPS-ennakointityössä olivat
1) On saatava sekä opiskelijat että opettajat ajattelemaan asiaa uudesta näkökulmasta. Eli ei niinkään: osataan vastata kysymyksiin. Vaan: osataan muotoilla kysymyksiä.
2) Ennakointi on sitä, että ei vain nähdä tulevaisuutta/mahdollisuutta, vaan tehdään jotain sen eteen. Aina on muotoiltava toimintamalli.
3) Jos tarvitaan jotain uutta osaamista, miten ja mistä sitä hankitaan? On muistettava myös nopeat vastaukset osaamistarpeisiin, ei vain pitkiä koulutuksia.
Ennakointityössä on otettava faktatietojen rinnalle tasaveroisesti myös kuviteltavissa oleva tieto. Kuten Meristö totesi, faktoissakin on arvot ja intressi, vaikkei sitä aina huomata/huomioida.
Yhtenä Meristön esiin nostamana esimerkkinä oli globaali vastuu, vastuullinen liiketoiminta ja toimintatavat osana OPSia: esimerkiksi miten ”vähemmästä enemmän” käännetään liiketoiminnan hyödyksi. (Tässä vanhimmat voivat muistella vaikkapa sitä, miten kahvipaketti on muuttunut. ”Folion” päällä ei enää ole pahvikoteloa. Tämänkin mahdollisuuden piti ensin tulla jonkun mieleen, jonkun, joka sanoo ”miksikäs ei”.)
Tulevaisuutta ei tiedetä täydellisesti. Miten tämä näkyy OPSissa?
Meristö käytti jaottelua:
varma - pakolliset osat (= mitä on joka tapauksessa opittava)
todennäköinen - valinnaiset osat täydentämään perustaa
epävarma - muuttuvat osat, jotka voivat vaihdella toteutuksesta toiseen
villi kortti - opiskelijoiden omat ideat ja aktiivisuus kytkettävä aidosti mukaan
tabu - esim. oppia voi muuallakin opettajan valvovan silmän alla
”Mitään uutta ei tule, jos kaikki on valmiiksi formuloitu.”
Ennakointi on iso osa opetussuunnitelmatyötä: millaista osaamisesta valmistuneelle tavoittelemme? Näkyykö ennakointi sisällöissä? Onko ennakointityöskentelyn osaaminen myös osa opiskelijan osaamissisältöjä? Jos otamme ennakointiosaamisen osaksi opiskelijoiden osaamistavoitteita, olemme kouluttamassa opiskelijoita siihen suuntaan, että he eivät vain sopeudu muutoksiin, vaan ovat myös itse tekemässä muutosta. Ennakointiosaaminen auttaa myös muutosten kanssa elämiseen.
Tämä on viimeinen tekstini tähän blogiin. Eeva-Kaisa Kopra jatkaa. Muistakaa AHOT-koulutukset. Ne ovat oikeasti tärkeitä ja vieläpä hyviä.
Anne
28. syyskuuta 2010
Edellytyksiä moduulin onnistumiseksi
Olin kirjoittanut tämän tekstin luonnoksen aikaa sitten, jo 21.9. olleen OPS-seminaarin aikana. Kirjasin muistiin joitakin asioita aamupäivän Kokemuksia moduuliOPSista -osuudesta.
Edellytyksiä moduulin onnistumiseksi:
- yhteisöllinen opettajuus
- ei silti liikaa opettajia yhteen moduuliin
- ”moduulivastaava on ihan pakko olla”.
Muita toimivia käytäntöjä:
- LIRAssa yksi ihminen hallinnoi moodle-pohjat. Näin ne ovat opiskelijan näkökulmasta samalla logiikalla tehtyjä.
- Vähemmän tehtäviä, mutta yhdessä mietittyjä ja oikeasti haastavia.
Ritva Kangassalo luonnehti moduuliOPSien tilannetta tällä hetkellä tavalla, joka varmasti pitää paikkaansa monessa muussakin koulutusohjelmssa kuin hoitotyössä: ”Saman palapelin palaset, mutta rajat vielä näkyy.” Oltava lisää integrointia – mm. kieliä, ja vähemmän tehtäviä.
Anne
PS. Kaikki esitykset ovat SAMKin henkilökunnan nähtävillä intranetissä.
Edellytyksiä moduulin onnistumiseksi:
- yhteisöllinen opettajuus
- ei silti liikaa opettajia yhteen moduuliin
- ”moduulivastaava on ihan pakko olla”.
Muita toimivia käytäntöjä:
- LIRAssa yksi ihminen hallinnoi moodle-pohjat. Näin ne ovat opiskelijan näkökulmasta samalla logiikalla tehtyjä.
- Vähemmän tehtäviä, mutta yhdessä mietittyjä ja oikeasti haastavia.
Ritva Kangassalo luonnehti moduuliOPSien tilannetta tällä hetkellä tavalla, joka varmasti pitää paikkaansa monessa muussakin koulutusohjelmssa kuin hoitotyössä: ”Saman palapelin palaset, mutta rajat vielä näkyy.” Oltava lisää integrointia – mm. kieliä, ja vähemmän tehtäviä.
Anne
PS. Kaikki esitykset ovat SAMKin henkilökunnan nähtävillä intranetissä.
21. syyskuuta 2010
Osaamista ja vapausasteita
OPS-seminaaripäivän keskeltä: Voi miten paljon osaamista meillä on! Ja paljon halua ja kykyä kehittää opetusta siihen suuntaan, mitä opiskelijatkin (enemmistö) selvästi Suuressa opiskelijakyselyssä antamassaan palautteessaan toivovat. Paljon on oltavakin, koska paljon on myös rajoitteita, eikä vähiten omissa päissämme.
Iltapäivän aloittaneesta Tarja Meristön alustuksesta tässä vain lyhyesti: "Organisaatiossa on oltava vapausasteita tehdä sitä työtä."
Visio kyllä. Vapausasteet kyllä. Eivät sulje toisiaan pois.
Keskityn taas vain kuuntelemaan, nyt Ari-Pekka Kainua. Kiin-nos-ta-vaa!
Lisää OPS-päivästä pian.
Anne
Iltapäivän aloittaneesta Tarja Meristön alustuksesta tässä vain lyhyesti: "Organisaatiossa on oltava vapausasteita tehdä sitä työtä."
Visio kyllä. Vapausasteet kyllä. Eivät sulje toisiaan pois.
Keskityn taas vain kuuntelemaan, nyt Ari-Pekka Kainua. Kiin-nos-ta-vaa!
Lisää OPS-päivästä pian.
Anne
14. syyskuuta 2010
Esitys jorylle opetussuunnitelmien raameista
Tällaiseksi aiemmin kuvaamani esitys rakentui eilisessä opetusneuvoston kokouksessa. Muutokset olen merkinnyt kursiivilla; esityksestä poistui lisäksi 1,5 kohtaa.
t. Anne
SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU
ESITYS TUTKINTOON JOHTAVIEN OPETUSSUUNNITELMIEN RAKENTEESTA JA SISÄLLÖSTÄ
SAMKissa johtoryhmä vahvistaa tutkintokoulutusohjelmien opetussuunnitelmien (OPS) yhteiset opintosisällöt ja teemat opetuksen arviointi- ja kehittämisneuvoston esityksen pohjalta (ME71101) Lukuvuonna 2008–2009 voimaantulleissa opetussuunnitelmissa yhteisiksi teemoiksi oli sovittu kansainvälisyys ja yrittäjyys ja muiksi jokaisessa OPSissa näkyviksi asioiksi opintojakso-/T&K-projektit, verkko-opiskelu, tiedonhankinta- ja uuden oppimisen taidot sekä moniammatillisuus. Lisäksi kaikissa opetussuunnitelmissa olivat näkyvillä vuosittaiset osaamisteemat sekä yleiset ja koulutusohjelmakohtaiset kompetenssit sekä aukikirjoitettuina että tiivistetysti osaamistaulukossa.
Johtoryhmä päätti 18.5.2010, että uusilla opetussuunnitelmilla aloitetaan 1.8.2013. OPSit kirjoitetaan osaamispohjaisiksi: osaaminen kuvataan selvästi ja niin, että sitä mahdollista arvioida. Opetusneuvosto päätti 10.5.2010, että osaamistavoitteet kuvataan OPSeissa arviointitasoille 1 ja 5.
Vuoden 2008 OPSeissa moduulin minimikoko oli 10 op ja moduulien oli oltava viidellä jaollisia. Opintojakson minimikoko (joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta) oli 3 op. Käytännössä monen koulutusohjelman opetussuunnitelmissa vähintään 10 op:n moduuli oli kokonaisuus, joka ei koostunut osista. Opiskelijan opintojen kirjautumisen ja etenemisen kannalta tämä ratkaisu ei osoittautunut hyväksi.
Pienempiä kokonaisuuksia puoltavat:
1. OPM:ään tilastoidaan vieraalla kielellä tarjottava opetus sekä vieraalla kielellä suoritetut opintopisteet. Moduulista tulisi voida erottaa selkeä kokonaisuus, joka tarjotaan vieraalla kielellä => voidaan mahdollisesti tarjota myös vaihto-opiskelijoille => ECTS-opas
2. Voidaan erottaa kokonaisuus tarjottavaksi virtuaali-AMK:ssa, suositus 5 op.
3. Voidaan erottaa kokonaisuus tarjottavaksi avoimessa AMK:ssa
4. Opiskelijoille kertyy opintopisteitä => KELAan => opiskelija saa rahaa eikä kenenkään tarvitse lähet-tää erillisiä ”lappuja” KELAan suorituksista, jotka eivät näy
5. Tilastokeskukseen toimitettavassa syyskuun tilastotiedoissa opiskelijoille kertyy opintopisteitä => SAMKin FTE-luku näyttää todelliselta. FTE-luku näkyy maailmalla.
6. Opiskelijan opintosuoritusotteessa näkyvät opiskelijan todelliset suoritukset => palvelee työnantajaa sekä työnhakutilanteessa opiskelija kykenee osoittamaan mitä on suorittanut ja mitä osaa
7. Kannustaa opiskelijaa suorittamaan kokonaisuutta, kun on tiedossa selkeät palaset, joista kokonaisuus kertyy, vrt. opettajat saisivat palkkaa kerran vuodessa
8. Opiskelijan helpompi antaa palautetta pienemmälle osalle kuin suurelle kokonaisuudelle => antaa todellisemman kuvan arvioitavasta alueesta; opettajien helpompi antaa palautetta opiskelijoille, palaute tilanteessa, jossa osaamisen voi vaikuttaa (vrt. palaute opintojakson/moduulin suorittamisen jälkeen); opintojaksot ovat osaamisen tarkastuspisteitä (checkpoint)
9. Kun opiskelija siirtyy koulutusohjelmasta toiseen tai on välillä pois tai tulee toisesta AMKsta, niin uudistettavaa HOPSia on helpompi rakentaa kun voidaan selkeästi osittaa mitä on suoritettu.
10. Tukee AHOTia: on helpompi sisällyttää HOPSiin; Opinto (opintojakso) voidaan jakaa osiin ns. opintojakson osiin. Näillä osilla voidaan hoitaa AHOTit, jos AHOT ei korvaa/hyväksilue koko opintoa (opintojaksoa).
11. Seurattavat toteutukset/opiskelijamäärä antaa todellisempaa informaatiota
12. Opintojaksoseloste pysyy merkityksellisempänä => koulutusjohtajien seuranta opetuksen laadusta; ongelmalliset toteutukset löydettävissä
OPS tuottaa tilastot => miltä SAMK näyttää maailmalla. 3–5 op:n palaset eivät poissulje usean opettajan yhteistyötä. Kun opintojaksot suunnitellaan kokonaisosaamisen kasvun (eikä oppiaineen) perusteella, opettajien yhteistyö on välttämätöntä.
Opetuksen arviointi- ja kehitysneuvosto esittää seuraavassa vain ulkoisia raameja. Koulutusohjelmissa on sisällön sekä osaamisen ja ammatillisen kasvun asiantuntijuus.
Opetuksen arviointi- ja kehitysneuvosto on valmistellut asiaa ja ehdottaa, että uusissa opetussuunnitelmissa:
1) moduulit ositetaan pienemmiksi kokonaisuuksiksi osaamisperusteisesti, ei aineperusteisesti, niin että kokonaisuuksien laajuus on 3–5 op; suorituskokonaisuudet suunnitellaan ennakolta niin, että ne ovat suoritettavissa erikseen ts. että opiskelijan on mahdollista kerryttää op-kertymäänsä silloinkin kun moduuli jää sillä erää kesken
2) moduulin minimikoko on 10 op
3) moduulit ovat pääsääntöisesti 5:llä jaollisia
4) yhteiset teemat ovat kestävä kehitys, kansainvälisyys, yrittäjyys
5) näkyy mahdollisuus suorittaa opintoja verkko-opintoina sekä moniammatillisuuden ja yhteistyötaitojen kehittäminen sekä muut yleiset ja koulutusohjelmakohtaiset kompetenssit
6) otetaan huomioon myös SAMKin tutkimusohjelma
7) rakenne on teknisesti seuraava:
Perusopinnot
o Moduuli A
- Opinto A1 (oltava moduulin alla, koska tarvitaan vielä erikseen opinnon osat, ks. alla)
• opinnon osat (käytetään, jos on tarvetta jakaa osa opinnosta esim. AHOT-suoritukseen, samoin esi-merkiksi erillisten tehtäväsuoritusten kirjaamiseen). HUOM. eivät näy OPSissa, mutta näkyvät opiskeli-jan suorituksissa)
- Opinto A2
• opinnon osat (käytetään jos on tarvetta jakaa osa opinnosta esim. AHOT-suoritukseen jne.)
o Moduuli B
- Opinto B1
• opinnon osat (käytetään jos on tarvetta jakaa osa opinnosta esim. AHOT-suoritukseen)
(Moduulin alla voi aina olla n kappaletta ”opinto”-kokonaisuuksia.)
Ammattiopinnot
pakolliset ja vaihtoehtoiset ammattiopinnot (nämä voisivat olla jokin moduuli)
o Moduuli H
- Opinto H1
• opinnon osat (käytetään jos on tarvetta jakaa osa opinnosta esim. AHOT-suoritukseen)
- Opinto H2
• opinnon osat (käytetään jos on tarvetta jakaa osa opinnosta esim. AHOT-suoritukseen)
o Moduuli S
- Opinto S1
• opinnon osat (käytetään jos on tarvetta jakaa osa opinnosta esim. AHOT-suoritukseen)
Vapaasti valittavat opinnot
Harjoittelu
Opinnäytetyö
Kypsyysnäyte
t. Anne
SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU
ESITYS TUTKINTOON JOHTAVIEN OPETUSSUUNNITELMIEN RAKENTEESTA JA SISÄLLÖSTÄ
SAMKissa johtoryhmä vahvistaa tutkintokoulutusohjelmien opetussuunnitelmien (OPS) yhteiset opintosisällöt ja teemat opetuksen arviointi- ja kehittämisneuvoston esityksen pohjalta (ME71101) Lukuvuonna 2008–2009 voimaantulleissa opetussuunnitelmissa yhteisiksi teemoiksi oli sovittu kansainvälisyys ja yrittäjyys ja muiksi jokaisessa OPSissa näkyviksi asioiksi opintojakso-/T&K-projektit, verkko-opiskelu, tiedonhankinta- ja uuden oppimisen taidot sekä moniammatillisuus. Lisäksi kaikissa opetussuunnitelmissa olivat näkyvillä vuosittaiset osaamisteemat sekä yleiset ja koulutusohjelmakohtaiset kompetenssit sekä aukikirjoitettuina että tiivistetysti osaamistaulukossa.
Johtoryhmä päätti 18.5.2010, että uusilla opetussuunnitelmilla aloitetaan 1.8.2013. OPSit kirjoitetaan osaamispohjaisiksi: osaaminen kuvataan selvästi ja niin, että sitä mahdollista arvioida. Opetusneuvosto päätti 10.5.2010, että osaamistavoitteet kuvataan OPSeissa arviointitasoille 1 ja 5.
Vuoden 2008 OPSeissa moduulin minimikoko oli 10 op ja moduulien oli oltava viidellä jaollisia. Opintojakson minimikoko (joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta) oli 3 op. Käytännössä monen koulutusohjelman opetussuunnitelmissa vähintään 10 op:n moduuli oli kokonaisuus, joka ei koostunut osista. Opiskelijan opintojen kirjautumisen ja etenemisen kannalta tämä ratkaisu ei osoittautunut hyväksi.
Pienempiä kokonaisuuksia puoltavat:
1. OPM:ään tilastoidaan vieraalla kielellä tarjottava opetus sekä vieraalla kielellä suoritetut opintopisteet. Moduulista tulisi voida erottaa selkeä kokonaisuus, joka tarjotaan vieraalla kielellä => voidaan mahdollisesti tarjota myös vaihto-opiskelijoille => ECTS-opas
2. Voidaan erottaa kokonaisuus tarjottavaksi virtuaali-AMK:ssa, suositus 5 op.
3. Voidaan erottaa kokonaisuus tarjottavaksi avoimessa AMK:ssa
4. Opiskelijoille kertyy opintopisteitä => KELAan => opiskelija saa rahaa eikä kenenkään tarvitse lähet-tää erillisiä ”lappuja” KELAan suorituksista, jotka eivät näy
5. Tilastokeskukseen toimitettavassa syyskuun tilastotiedoissa opiskelijoille kertyy opintopisteitä => SAMKin FTE-luku näyttää todelliselta. FTE-luku näkyy maailmalla.
6. Opiskelijan opintosuoritusotteessa näkyvät opiskelijan todelliset suoritukset => palvelee työnantajaa sekä työnhakutilanteessa opiskelija kykenee osoittamaan mitä on suorittanut ja mitä osaa
7. Kannustaa opiskelijaa suorittamaan kokonaisuutta, kun on tiedossa selkeät palaset, joista kokonaisuus kertyy, vrt. opettajat saisivat palkkaa kerran vuodessa
8. Opiskelijan helpompi antaa palautetta pienemmälle osalle kuin suurelle kokonaisuudelle => antaa todellisemman kuvan arvioitavasta alueesta; opettajien helpompi antaa palautetta opiskelijoille, palaute tilanteessa, jossa osaamisen voi vaikuttaa (vrt. palaute opintojakson/moduulin suorittamisen jälkeen); opintojaksot ovat osaamisen tarkastuspisteitä (checkpoint)
9. Kun opiskelija siirtyy koulutusohjelmasta toiseen tai on välillä pois tai tulee toisesta AMKsta, niin uudistettavaa HOPSia on helpompi rakentaa kun voidaan selkeästi osittaa mitä on suoritettu.
10. Tukee AHOTia: on helpompi sisällyttää HOPSiin; Opinto (opintojakso) voidaan jakaa osiin ns. opintojakson osiin. Näillä osilla voidaan hoitaa AHOTit, jos AHOT ei korvaa/hyväksilue koko opintoa (opintojaksoa).
11. Seurattavat toteutukset/opiskelijamäärä antaa todellisempaa informaatiota
12. Opintojaksoseloste pysyy merkityksellisempänä => koulutusjohtajien seuranta opetuksen laadusta; ongelmalliset toteutukset löydettävissä
OPS tuottaa tilastot => miltä SAMK näyttää maailmalla. 3–5 op:n palaset eivät poissulje usean opettajan yhteistyötä. Kun opintojaksot suunnitellaan kokonaisosaamisen kasvun (eikä oppiaineen) perusteella, opettajien yhteistyö on välttämätöntä.
Opetuksen arviointi- ja kehitysneuvosto esittää seuraavassa vain ulkoisia raameja. Koulutusohjelmissa on sisällön sekä osaamisen ja ammatillisen kasvun asiantuntijuus.
Opetuksen arviointi- ja kehitysneuvosto on valmistellut asiaa ja ehdottaa, että uusissa opetussuunnitelmissa:
1) moduulit ositetaan pienemmiksi kokonaisuuksiksi osaamisperusteisesti, ei aineperusteisesti, niin että kokonaisuuksien laajuus on 3–5 op; suorituskokonaisuudet suunnitellaan ennakolta niin, että ne ovat suoritettavissa erikseen ts. että opiskelijan on mahdollista kerryttää op-kertymäänsä silloinkin kun moduuli jää sillä erää kesken
2) moduulin minimikoko on 10 op
3) moduulit ovat pääsääntöisesti 5:llä jaollisia
4) yhteiset teemat ovat kestävä kehitys, kansainvälisyys, yrittäjyys
5) näkyy mahdollisuus suorittaa opintoja verkko-opintoina sekä moniammatillisuuden ja yhteistyötaitojen kehittäminen sekä muut yleiset ja koulutusohjelmakohtaiset kompetenssit
6) otetaan huomioon myös SAMKin tutkimusohjelma
7) rakenne on teknisesti seuraava:
Perusopinnot
o Moduuli A
- Opinto A1 (oltava moduulin alla, koska tarvitaan vielä erikseen opinnon osat, ks. alla)
• opinnon osat (käytetään, jos on tarvetta jakaa osa opinnosta esim. AHOT-suoritukseen, samoin esi-merkiksi erillisten tehtäväsuoritusten kirjaamiseen). HUOM. eivät näy OPSissa, mutta näkyvät opiskeli-jan suorituksissa)
- Opinto A2
• opinnon osat (käytetään jos on tarvetta jakaa osa opinnosta esim. AHOT-suoritukseen jne.)
o Moduuli B
- Opinto B1
• opinnon osat (käytetään jos on tarvetta jakaa osa opinnosta esim. AHOT-suoritukseen)
(Moduulin alla voi aina olla n kappaletta ”opinto”-kokonaisuuksia.)
Ammattiopinnot
pakolliset ja vaihtoehtoiset ammattiopinnot (nämä voisivat olla jokin moduuli)
o Moduuli H
- Opinto H1
• opinnon osat (käytetään jos on tarvetta jakaa osa opinnosta esim. AHOT-suoritukseen)
- Opinto H2
• opinnon osat (käytetään jos on tarvetta jakaa osa opinnosta esim. AHOT-suoritukseen)
o Moduuli S
- Opinto S1
• opinnon osat (käytetään jos on tarvetta jakaa osa opinnosta esim. AHOT-suoritukseen)
Vapaasti valittavat opinnot
Harjoittelu
Opinnäytetyö
Kypsyysnäyte
9. syyskuuta 2010
Esitys opetussuunnitelmien rakenteesta ja yleissisällöstä
Tämä on luonnos, jota opetusneuvosto käsittelee. Pohja pitkälti sama mitä elokuussa kirjoitin, mutta tässä on lisää kannanottoja. Moduulien laajuudet ovat täysin avoimet, nämä vain pohjana keskustelulle. Ottakaa kantaa!
t. Anne
ESITYS OPETUSSUUNNITELMIEN RAKENTEESTA JA SISÄLLÖSTÄ
SAMKissa johtoryhmä vahvistaa tutkintokoulutusohjelmien opetussuunnitelmien (OPS) yhteiset opintosisällöt ja teemat opetuksen arviointi- ja kehittämisneuvoston esityksen pohjalta (ME71101) Lukuvuonna 2008–2009 voimaantulleissa opetussuunnitelmissa yhteisiksi teemoiksi oli sovittu kansainvälisyys ja yrittäjyys ja muiksi jokaisessa OPSissa näkyviksi asioiksi opintojakso-/T&K-projektit, verkko-opiskelu, tiedonhankinta- ja uuden oppimisen taidot sekä moniammatillisuus. Lisäksi kaikissa opetussuunnitelmissa olivat näkyvillä vuosittaiset osaamisteemat sekä yleiset ja koulutusohjelmakohtaiset kompetenssit sekä aukikirjoitettuina että tiivistetysti osaamistaulukossa.
Johtoryhmä päätti 18.5.2010, että uusilla opetussuunnitelmilla aloitetaan 1.8.2013. OPSit kirjoitetaan osaamispohjaisiksi: osaaminen kuvataan selvästi ja niin, että sitä mahdollista arvioida. Opetusneuvosto päätti 10.5.2010, että osaamistavoitteet kuvataan OPSeissa arviointitasoille 1 ja 5.
Vuoden 2008 OPSeissa moduulin minimikoko oli 10 op ja moduulien oli oltava viidellä jaollisia. Opintojakson minimikoko (joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta) oli 3 op. Käytännössä monen koulutusohjelman opetussuunnitelmissa vähintään 10 op:n moduuli oli kokonaisuus, joka ei koostunut osista. Opiskelijan opintojen kirjautumisen ja etenemisen kannalta tämä ratkaisu ei osoittautunut hyväksi.
Pienempiä kokonaisuuksia puoltavat:
1. OPM:ään tilastoidaan vieraalla kielellä tarjottava opetus sekä vieraalla kielellä suoritetut opintopisteet. Moduulista tulisi voida erottaa selkeä kokonaisuus, joka tarjotaan vieraalla kielellä => voidaan mahdollisesti tarjota myös vaihto-opiskelijoille => ECTS-opas
2. Voidaan erottaa kokonaisuus tarjottavaksi virtuaali-AMK:ssa, suositus 5 op.
3. Voidaan erottaa kokonaisuus tarjottavaksi avoimessa AMK:ssa
4. Opiskelijoille kertyy opintopisteitä => KELAan => opiskelija saa rahaa eikä kenenkään tarvitse lähettää erillisiä ”lappuja” KELAan suorituksista, jotka eivät näy
5. Tilastokeskukseen toimitettavassa syyskuun tilastotiedoissa opiskelijoille kertyy opintopisteitä => SAMKin FTE-luku näyttää todelliselta. FTE-luku näkyy maailmalla.
6. Opiskelijan opintosuoritusotteessa näkyvät opiskelijan todelliset suoritukset => palvelee työnantajaa sekä työnhakutilanteessa opiskelija kykenee osoittamaan mitä on suorittanut ja mitä osaa
7. Kannustaa opiskelijaa suorittamaan kokonaisuutta, kun on tiedossa selkeät palaset, joista kokonaisuus kertyy, vrt. opettajat saisivat palkkaa kerran vuodessa
8. Opiskelijan helpompi antaa palautetta pienemmälle osalle kuin suurelle kokonaisuudelle => antaa todellisemman kuvan arvioitavasta alueesta; opettajien helpompi antaa palautetta opiskelijoille, palaute tilanteessa, jossa osaamisen voi vaikuttaa (vrt. palaute opintojakson/moduulin suorittamisen jälkeen); opintojaksot ovat osaamisen tarkastuspisteitä (checkpoint)
9. Kun opiskelija siirtyy koulutusohjelmasta toiseen tai on välillä pois tai tulee toisesta AMKsta, niin uu-distettavaa HOPSia on helpompi rakentaa kun voidaan selkeästi osittaa mitä on suoritettu.
10. Tukee AHOTia: on helpompi sisällyttää HOPSiin; Opinto (opintojakso) voidaan jakaa osiin ns. opintojakson osiin. Näillä osilla voidaan hoitaa AHOTit, jos AHOT ei korvaa/hyväksilue koko opintoa (opinto-jaksoa).
11. Seurattavat toteutukset/opiskelijamäärä antaa todellisempaa informaatiota
12. Opintojaksoseloste pysyy merkityksellisempänä => koulutusjohtajien seuranta opetuksen laadusta; ongelmalliset toteutukset löydettävissä
OPS tuottaa tilastot => miltä SAMK näyttää maailmalla. 3–5 op:n palaset eivät poissulje usean opettajan yhteistyötä. Kun opintojaksot suunnitellaan kokonaisosaamisen kasvun (eikä oppiaineen) perusteella, opettajien yhteistyö on välttämätöntä.
Opetuksen arviointi- ja kehitysneuvosto on valmistellut asiaa ja ehdottaa, että uusissa opetussuunnitelmissa
1) moduulit ositetaan pienemmiksi kokonaisuuksiksi osaamisperusteisesti, ei aineperusteisesti, niin että kokonaisuuksien laajuus on 3–5 op
2) moduulin maksimikoko on 15–20 op, minimikoko 10 op
3) moduulit ovat pääsääntöisesti 5:llä jaollisia
4) moduulin alla olevan opintokokonaisuuden minimikoko on 3 op, poikkeuksena perustellusta syystä lyhyet opintojaksot (esim. kesäkoulu-tyyppiset opinnot) sekä viranomaismääräyksistä tulevat opintojen osaamisvaatimukset ja laajuudet
5) yhteiset teemat ovat kestävä kehitys, kansainvälisyys, yrittäjyys
6) mahdollisuus suorittaa opintoja verkko-opintoina sekä moniammatillisuuden ja yhteistyötaitojen kehittäminen sekä muut yleiset ja koulutusohjelmakohtaiset kompetenssit
7) otetaan huomioon myös SAMKin tutkimusohjelma
8) rakenne on teknisesti seuraava:
Perusopinnot
o Moduuli A
- Opinto A1 (oltava moduulin alla, koska tarvitaan vielä erikseen opinnon osat, ks. alla)
• opinnon osat (käytetään, jos on tarvetta jakaa osa opinnosta esim. AHOT-suoritukseen, samoin esimerkiksi erillisten tehtäväsuoritusten kirjaamiseen). HUOM. eivät näy OPSissa, mutta näkyvät opiskelijan suorituksissa)
- Opinto A2
• opinnon osat (käytetään jos on tarvetta jakaa osa opinnosta esim. AHOT-suoritukseen jne.)
o Moduuli B
- Opinto B1
• opinnon osat (käytetään jos on tarvetta jakaa osa opinnosta esim. AHOT-suoritukseen)
(Moduulin alla voi aina olla n kappaletta ”opinto”-kokonaisuuksia.)
Ammattiopinnot
pakolliset ja vaihtoehtoiset ammattiopinnot (nämä voisivat olla jokin moduuli)
o Moduuli H
- Opinto H1
• opinnon osat (käytetään jos on tarvetta jakaa osa opinnosta esim. AHOT-suoritukseen)
- Opinto H2
• opinnon osat (käytetään jos on tarvetta jakaa osa opinnosta esim. AHOT-suoritukseen)
o Moduuli S
- Opinto S1
• opinnon osat (käytetään jos on tarvetta jakaa osa opinnosta esim. AHOT-suoritukseen)
Vapaasti valittavat opinnot
Harjoittelu
Opinnäytetyö
Kypsyysnäyte
t. Anne
ESITYS OPETUSSUUNNITELMIEN RAKENTEESTA JA SISÄLLÖSTÄ
SAMKissa johtoryhmä vahvistaa tutkintokoulutusohjelmien opetussuunnitelmien (OPS) yhteiset opintosisällöt ja teemat opetuksen arviointi- ja kehittämisneuvoston esityksen pohjalta (ME71101) Lukuvuonna 2008–2009 voimaantulleissa opetussuunnitelmissa yhteisiksi teemoiksi oli sovittu kansainvälisyys ja yrittäjyys ja muiksi jokaisessa OPSissa näkyviksi asioiksi opintojakso-/T&K-projektit, verkko-opiskelu, tiedonhankinta- ja uuden oppimisen taidot sekä moniammatillisuus. Lisäksi kaikissa opetussuunnitelmissa olivat näkyvillä vuosittaiset osaamisteemat sekä yleiset ja koulutusohjelmakohtaiset kompetenssit sekä aukikirjoitettuina että tiivistetysti osaamistaulukossa.
Johtoryhmä päätti 18.5.2010, että uusilla opetussuunnitelmilla aloitetaan 1.8.2013. OPSit kirjoitetaan osaamispohjaisiksi: osaaminen kuvataan selvästi ja niin, että sitä mahdollista arvioida. Opetusneuvosto päätti 10.5.2010, että osaamistavoitteet kuvataan OPSeissa arviointitasoille 1 ja 5.
Vuoden 2008 OPSeissa moduulin minimikoko oli 10 op ja moduulien oli oltava viidellä jaollisia. Opintojakson minimikoko (joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta) oli 3 op. Käytännössä monen koulutusohjelman opetussuunnitelmissa vähintään 10 op:n moduuli oli kokonaisuus, joka ei koostunut osista. Opiskelijan opintojen kirjautumisen ja etenemisen kannalta tämä ratkaisu ei osoittautunut hyväksi.
Pienempiä kokonaisuuksia puoltavat:
1. OPM:ään tilastoidaan vieraalla kielellä tarjottava opetus sekä vieraalla kielellä suoritetut opintopisteet. Moduulista tulisi voida erottaa selkeä kokonaisuus, joka tarjotaan vieraalla kielellä => voidaan mahdollisesti tarjota myös vaihto-opiskelijoille => ECTS-opas
2. Voidaan erottaa kokonaisuus tarjottavaksi virtuaali-AMK:ssa, suositus 5 op.
3. Voidaan erottaa kokonaisuus tarjottavaksi avoimessa AMK:ssa
4. Opiskelijoille kertyy opintopisteitä => KELAan => opiskelija saa rahaa eikä kenenkään tarvitse lähettää erillisiä ”lappuja” KELAan suorituksista, jotka eivät näy
5. Tilastokeskukseen toimitettavassa syyskuun tilastotiedoissa opiskelijoille kertyy opintopisteitä => SAMKin FTE-luku näyttää todelliselta. FTE-luku näkyy maailmalla.
6. Opiskelijan opintosuoritusotteessa näkyvät opiskelijan todelliset suoritukset => palvelee työnantajaa sekä työnhakutilanteessa opiskelija kykenee osoittamaan mitä on suorittanut ja mitä osaa
7. Kannustaa opiskelijaa suorittamaan kokonaisuutta, kun on tiedossa selkeät palaset, joista kokonaisuus kertyy, vrt. opettajat saisivat palkkaa kerran vuodessa
8. Opiskelijan helpompi antaa palautetta pienemmälle osalle kuin suurelle kokonaisuudelle => antaa todellisemman kuvan arvioitavasta alueesta; opettajien helpompi antaa palautetta opiskelijoille, palaute tilanteessa, jossa osaamisen voi vaikuttaa (vrt. palaute opintojakson/moduulin suorittamisen jälkeen); opintojaksot ovat osaamisen tarkastuspisteitä (checkpoint)
9. Kun opiskelija siirtyy koulutusohjelmasta toiseen tai on välillä pois tai tulee toisesta AMKsta, niin uu-distettavaa HOPSia on helpompi rakentaa kun voidaan selkeästi osittaa mitä on suoritettu.
10. Tukee AHOTia: on helpompi sisällyttää HOPSiin; Opinto (opintojakso) voidaan jakaa osiin ns. opintojakson osiin. Näillä osilla voidaan hoitaa AHOTit, jos AHOT ei korvaa/hyväksilue koko opintoa (opinto-jaksoa).
11. Seurattavat toteutukset/opiskelijamäärä antaa todellisempaa informaatiota
12. Opintojaksoseloste pysyy merkityksellisempänä => koulutusjohtajien seuranta opetuksen laadusta; ongelmalliset toteutukset löydettävissä
OPS tuottaa tilastot => miltä SAMK näyttää maailmalla. 3–5 op:n palaset eivät poissulje usean opettajan yhteistyötä. Kun opintojaksot suunnitellaan kokonaisosaamisen kasvun (eikä oppiaineen) perusteella, opettajien yhteistyö on välttämätöntä.
Opetuksen arviointi- ja kehitysneuvosto on valmistellut asiaa ja ehdottaa, että uusissa opetussuunnitelmissa
1) moduulit ositetaan pienemmiksi kokonaisuuksiksi osaamisperusteisesti, ei aineperusteisesti, niin että kokonaisuuksien laajuus on 3–5 op
2) moduulin maksimikoko on 15–20 op, minimikoko 10 op
3) moduulit ovat pääsääntöisesti 5:llä jaollisia
4) moduulin alla olevan opintokokonaisuuden minimikoko on 3 op, poikkeuksena perustellusta syystä lyhyet opintojaksot (esim. kesäkoulu-tyyppiset opinnot) sekä viranomaismääräyksistä tulevat opintojen osaamisvaatimukset ja laajuudet
5) yhteiset teemat ovat kestävä kehitys, kansainvälisyys, yrittäjyys
6) mahdollisuus suorittaa opintoja verkko-opintoina sekä moniammatillisuuden ja yhteistyötaitojen kehittäminen sekä muut yleiset ja koulutusohjelmakohtaiset kompetenssit
7) otetaan huomioon myös SAMKin tutkimusohjelma
8) rakenne on teknisesti seuraava:
Perusopinnot
o Moduuli A
- Opinto A1 (oltava moduulin alla, koska tarvitaan vielä erikseen opinnon osat, ks. alla)
• opinnon osat (käytetään, jos on tarvetta jakaa osa opinnosta esim. AHOT-suoritukseen, samoin esimerkiksi erillisten tehtäväsuoritusten kirjaamiseen). HUOM. eivät näy OPSissa, mutta näkyvät opiskelijan suorituksissa)
- Opinto A2
• opinnon osat (käytetään jos on tarvetta jakaa osa opinnosta esim. AHOT-suoritukseen jne.)
o Moduuli B
- Opinto B1
• opinnon osat (käytetään jos on tarvetta jakaa osa opinnosta esim. AHOT-suoritukseen)
(Moduulin alla voi aina olla n kappaletta ”opinto”-kokonaisuuksia.)
Ammattiopinnot
pakolliset ja vaihtoehtoiset ammattiopinnot (nämä voisivat olla jokin moduuli)
o Moduuli H
- Opinto H1
• opinnon osat (käytetään jos on tarvetta jakaa osa opinnosta esim. AHOT-suoritukseen)
- Opinto H2
• opinnon osat (käytetään jos on tarvetta jakaa osa opinnosta esim. AHOT-suoritukseen)
o Moduuli S
- Opinto S1
• opinnon osat (käytetään jos on tarvetta jakaa osa opinnosta esim. AHOT-suoritukseen)
Vapaasti valittavat opinnot
Harjoittelu
Opinnäytetyö
Kypsyysnäyte
Vähitellen...
Elokuussa kirjoitin pariinkin otteeseen, että joryn päätettäväksi meni liuta asioita. Asia eteneekin nyt niin, että opetusneuvosto tekee niistä selvän ehdotuksen jorylle 13.9. kokouksessaan. Esityksen pohjana on se, mitä elokuisissa teksteissä listasin. Laitan esitysluonnoksen - ja sitten valmiin esityksen ja lopulta myös päätöksen - näkyville kun ne on tehty.
Silmäilen nyt intranetin edellisen OPS-kierroksen eli OPS2008-näkymää. Selvää on, että tänä syksynä ohjeet tehdään yhteen paikkaan selkeämmin - eikä ripotellen eri tiedotteissa niin kuin viimeksi.
Anne
Silmäilen nyt intranetin edellisen OPS-kierroksen eli OPS2008-näkymää. Selvää on, että tänä syksynä ohjeet tehdään yhteen paikkaan selkeämmin - eikä ripotellen eri tiedotteissa niin kuin viimeksi.
Anne
6. syyskuuta 2010
OPS2013 aikatauluraamit
Seuraavan "ison OPS-kierroksen" OPSit tulevat voimaan syksyllä 2013. Valmisteluaikataulua on aiemmasta aikaistettu reippaasti. Sen myötä opetustarjonta saadaan opiskelijoille näkyviin aiempaa aikaisemmin.
Tässä Kari Viitasen keväällä 2010 SoleOPS-työn yhteydessä laatima aikataulutus:
- Opetussuunnitelman suunnittelu
- Koulutustoimikunta kevät 2012
- Opetussuunitelma 2012 soleopsissa 30.9.2012
- Opetussuunitelman toteutukset 2012 soleopsissa 31.10.2012
- Työaikasuunnitelma 2013: tiliöinti valmis 30.11.2012
- Työaikasuunnitelma 2013: opettajalle 1.12.2012
terveisin
Anne
PS. "Iso kierros" tarkoittaa OPS-prosessia, jossa kaikki tutkintokoulutuksen OPSit uudistetaan yhtä aikaa.
Tässä Kari Viitasen keväällä 2010 SoleOPS-työn yhteydessä laatima aikataulutus:
- Opetussuunnitelman suunnittelu
- Koulutustoimikunta kevät 2012
- Opetussuunitelma 2012 soleopsissa 30.9.2012
- Opetussuunitelman toteutukset 2012 soleopsissa 31.10.2012
- Työaikasuunnitelma 2013: tiliöinti valmis 30.11.2012
- Työaikasuunnitelma 2013: opettajalle 1.12.2012
terveisin
Anne
PS. "Iso kierros" tarkoittaa OPS-prosessia, jossa kaikki tutkintokoulutuksen OPSit uudistetaan yhtä aikaa.
2. syyskuuta 2010
Muista koulutukset, ennakointi 21.9. ja AHOT 5.10.
Heti alkusyksystä on tulossa kaksi opetussuunnitelmiin liittyvää koulutusta.
Koulutukset ovat avoimia kaikille, ja niihin voi osallistua myös, vaikka ei olisi tiiviisti mukana OPS-prosessissa.
Osaamisen tunnistaminen on olennaista kaikille, jotka opettavat. Kyse ei ole vain aikaisemmin hankitusta osaamista ja hyväksiluvuista. Tarja Meristö puolestaan on ennakointiosaajana ihan guru, katso vaikka.
1) ModuuliOPS-kokemukset ja ennakointi 21.9.
Ohjelma on näkyvillä SAMKin henkilökunnan intrassa. Ilmoittautuminen 10.9.2010 mennessä elomakkeella.
2) Osaamisen tunnistaminen (AHOT) 5.10.
Ohjelma: yleiskatsaus ja konkreettista työntekoa, kouluttajana Petri Haltia (Haaga Helia amk). Tarkka ohjelma valmistuu viikolla 36. Ilmoittautuminen viimeistään 28.9. elomakkeella.
AHOT-koulutukset jatkuvat hyvin konkreettisina tämän lukuvuoden ajan.
terveisin Anne
PS. Kyllä näihin koulutuksiin voi tulla ilmoittautumattakin. Kahvia vain ei silloin ole osattu varata.
Koulutukset ovat avoimia kaikille, ja niihin voi osallistua myös, vaikka ei olisi tiiviisti mukana OPS-prosessissa.
Osaamisen tunnistaminen on olennaista kaikille, jotka opettavat. Kyse ei ole vain aikaisemmin hankitusta osaamista ja hyväksiluvuista. Tarja Meristö puolestaan on ennakointiosaajana ihan guru, katso vaikka.
1) ModuuliOPS-kokemukset ja ennakointi 21.9.
Ohjelma on näkyvillä SAMKin henkilökunnan intrassa. Ilmoittautuminen 10.9.2010 mennessä elomakkeella.
2) Osaamisen tunnistaminen (AHOT) 5.10.
Ohjelma: yleiskatsaus ja konkreettista työntekoa, kouluttajana Petri Haltia (Haaga Helia amk). Tarkka ohjelma valmistuu viikolla 36. Ilmoittautuminen viimeistään 28.9. elomakkeella.
AHOT-koulutukset jatkuvat hyvin konkreettisina tämän lukuvuoden ajan.
terveisin Anne
PS. Kyllä näihin koulutuksiin voi tulla ilmoittautumattakin. Kahvia vain ei silloin ole osattu varata.
27. elokuuta 2010
Lisäys eilisiin kysymyksiin
Laajensin vielä eilisen yhtä kohtaa - muistin Hannan kanssa aiemmin tässä blogissa käymäni keskustelun ja monet muut keskustelut. Eli JORYn suuntaan meni paperi tällä laajennuksella:
2) Jos tarpeen asettaa minimi/maksimi
- mikä on opintojakson minimi/maksimikoko? onko tästä mitään poikkeuksia?
- mikä on moduulin minimi/maksimikoko?
- onko moduulin oltava jollakin jaollinen? jos, niin millä?
terveisin
Anne
2) Jos tarpeen asettaa minimi/maksimi
- mikä on opintojakson minimi/maksimikoko? onko tästä mitään poikkeuksia?
- mikä on moduulin minimi/maksimikoko?
- onko moduulin oltava jollakin jaollinen? jos, niin millä?
terveisin
Anne
26. elokuuta 2010
Johtoryhmän päätettäväksi menossa
Opetusneuvoston muistion 9.6.2010 mukaisesti: "Anne Sankari listaa Päivi Jaatiselle kaikki asiat, joista tässä vaiheessa pitää olla selvä päätös. PJ ja Eeva-Liisa Moisio vievät asiat johtoryhmään. OPSin rakenteeseen liittyvät päätökset valmiit opetusneuvoston syyskuun kokouksen jälkeen."
Tein tänään alla olevan listan. **:llä merkityt perustelut ovat ne, jotka aiemminkin ovat olleet esillä.
Saa kommentoida. Näin on muulloinkin, vaikken sitä sanoisi.
Anne
OPETUSSUUNNITELMA 2013 – RATKAISTAVAT ASIAT
Aiemmat OPSiin liittyvät päätökset:
Johtoryhmä 18.5.2010: Uusilla opetussuunnitelmilla (OPS) aloitetaan 1.8.2013.
Opetusneuvosto 10.5.2010: Osaamistavoitteet kuvataan arviointitasoille 1 ja 5.
Ratkaistavat asiat – kysymyksiä ja ehdotuksia:
1) Ehdotus: moduulit ositetaan pienemmiksi kokonaisuuksiksi osaamisperusteisesti, ei aineperusteisesti – kokonaisuuksien laajuus 3-5 op **
2) Jos tarpeen asettaa minimi/maksimi
- mikä on opintojakson minimi/maksimikoko?
- mikä on moduulin minimi/maksimikoko?
3) Mistä lähtien OPSit ohjeistetaan kirjoittamaan tasoille 1 ja 5?
4) Mitkä yleiset teemat OPSeissa näyttävä? Onko jokin minimi, miten niiden on näyttävä?
5) Ehdotus: OPSin tutkintorakenteen mukainen osuus näin (työstetty SoleOps-ydinryhmän kanssa):
OPS-RAKENNE
Perusopinnot
o Moduuli A
- Opinto A1
• opinnon osat (käytetään, jos on tarvetta jakaa osa opinnosta esim. AHOT-suoritukseen, HUOM. eivät näy OPSissa, mutta näkyvät suorituksissa)
- Opinto A2
• opinnon osat (käytetään jos on tarvetta jakaa osa opinnosta esim. AHOT-suoritukseen)
o Moduuli B
- Opinto B1
• opinnon osat (käytetään jos on tarvetta jakaa osa opinnosta esim. AHOT-suoritukseen)
(Moduulin alla voi aina olla n kappaletta ”opinto”-kokonaisuuksia.)
Ammattiopinnot
pakolliset ja vaihtoehtoiset ammattiopinnot (nämä voisivat olla jokin moduuli)
o Moduuli H
- Opinto H1
• opinnon osat (käytetään jos on tarvetta jakaa osa opinnosta esim. AHOT-suoritukseen)
- Opinto H2
• opinnon osat (käytetään jos on tarvetta jakaa osa opinnosta esim. AHOT-suoritukseen)
o Moduuli S
- Opinto S1
• opinnon osat (käytetään jos on tarvetta jakaa osa opinnosta esim. AHOT-suoritukseen)
Vapaasti valittavat opinnot
Harjoittelu
Opinnäytetyö
- Opinto; opinnon osat: opinnäytetyön opinnot , toteutuksen osat (seminaarit, opponoinnit).
--> korvaisi opinnäytetyöpassin; teknisesti sama taso kuin edellä AHOT-suoritukset ts. ei näy OPSissa
[- Opinnäytetyö kirjataan projektina? tämä kohta vielä auki; AS & KJ-K työstävät ehdotuksen]
Kypsyysnäyte
**Pienempiä kokonaisuuksia puoltavat:
1. OPM:ään tilastoidaan vieraalla kielellä tarjottava opetus sekä vieraalla kielellä suoritetut opintopisteet. Moduulista tulisi voida erottaa selkeä kokonaisuus, joka tarjotaan vieraalla kielellä => voidaan mahdollisesti tarjota myös vaihto-opiskelijoille => ECTS-opas
2. Voidaan erottaa kokonaisuus tarjottavaksi virtuaali-AMK:ssa, suositus 5 op.
3. Voidaan erottaa kokonaisuus tarjottavaksi avoimessa AMK:ssa
4. Opiskelijoille kertyy opintopisteitä => KELAan => opiskelija saa rahaa eikä kenenkään tarvitse lähettää erillisiä ”lappuja” KELAan suorituksista, jotka eivät näy
5. Tilastokeskukseen toimitettavassa syyskuun tilastotiedoissa opiskelijoille kertyy opintopisteitä => SAMKin FTE-luku näyttää todelliselta. FTE-luku näkyy maailmalla.
6. Opiskelijan opintosuoritusotteessa näkyvät opiskelijan todelliset suoritukset => palvelee työnantajaa sekä työnhakutilanteessa opiskelija kykenee osoittamaan mitä on suorittanut ja mitä osaa
7. Kannustaa opiskelijaa suorittamaan kokonaisuutta, kun on tiedossa selkeät palaset, joista kokonaisuus kertyy, vrt. opettajat saisivat palkkaa kerran vuodessa
8. Opiskelijan helpompi antaa palautetta pienemmälle osalle kuin suurelle kokonaisuudelle => antaa todellisemman kuvan arvioitavasta alueesta; opettajien helpompi antaa palautetta opiskelijoille, palaute tilanteessa, jossa osaamisen voi vaikuttaa (vrt. palaute opintojakson/moduulin suorittamisen jälkeen); opintojaksot ovat osaamisen tarkastuspisteitä (checkpoint)
9. Kun opiskelija siirtyy koulutusohjelmasta toiseen tai on välillä pois tai tulee toisesta AMKsta, niin uudistettavaa HOPSia on helpompi rakentaa kun voidaan selkeästi osittaa mitä on suoritettu.
10. Tukee AHOTia: on helpompi sisällyttää HOPSiin; Opinto (opintojakso) voidaan jakaa osiin ns. opintojakson osiin. Näillä osilla voidaan hoitaa AHOTit, jos AHOT ei korvaa/hyväksilue koko opintoa (opintojaksoa).
11. Seurattavat toteutukset/opiskelijamäärä antaa todellisempaa informaatiota
12. Opintojaksoseloste pysyy merkityksellisempänä => koulutusjohtajien seuranta opetuksen laadusta; ongelmalliset toteutukset löydettävissä
OPS tuottaa tilastot => miltä SAMK näyttää maailmalla.
SoleOps-ohjelma ei edellytä pieniä kokonaisuuksia.
3–5 op:n palaset eivät poissulje usean opettajan yhteistyötä. Kun opintojaksot suunnitellaan kokonaisosaamisen kasvun (eikä oppiaineen) perusteella, opettajien yhteistyö on välttämätöntä.
Tein tänään alla olevan listan. **:llä merkityt perustelut ovat ne, jotka aiemminkin ovat olleet esillä.
Saa kommentoida. Näin on muulloinkin, vaikken sitä sanoisi.
Anne
OPETUSSUUNNITELMA 2013 – RATKAISTAVAT ASIAT
Aiemmat OPSiin liittyvät päätökset:
Johtoryhmä 18.5.2010: Uusilla opetussuunnitelmilla (OPS) aloitetaan 1.8.2013.
Opetusneuvosto 10.5.2010: Osaamistavoitteet kuvataan arviointitasoille 1 ja 5.
Ratkaistavat asiat – kysymyksiä ja ehdotuksia:
1) Ehdotus: moduulit ositetaan pienemmiksi kokonaisuuksiksi osaamisperusteisesti, ei aineperusteisesti – kokonaisuuksien laajuus 3-5 op **
2) Jos tarpeen asettaa minimi/maksimi
- mikä on opintojakson minimi/maksimikoko?
- mikä on moduulin minimi/maksimikoko?
3) Mistä lähtien OPSit ohjeistetaan kirjoittamaan tasoille 1 ja 5?
4) Mitkä yleiset teemat OPSeissa näyttävä? Onko jokin minimi, miten niiden on näyttävä?
5) Ehdotus: OPSin tutkintorakenteen mukainen osuus näin (työstetty SoleOps-ydinryhmän kanssa):
OPS-RAKENNE
Perusopinnot
o Moduuli A
- Opinto A1
• opinnon osat (käytetään, jos on tarvetta jakaa osa opinnosta esim. AHOT-suoritukseen, HUOM. eivät näy OPSissa, mutta näkyvät suorituksissa)
- Opinto A2
• opinnon osat (käytetään jos on tarvetta jakaa osa opinnosta esim. AHOT-suoritukseen)
o Moduuli B
- Opinto B1
• opinnon osat (käytetään jos on tarvetta jakaa osa opinnosta esim. AHOT-suoritukseen)
(Moduulin alla voi aina olla n kappaletta ”opinto”-kokonaisuuksia.)
Ammattiopinnot
pakolliset ja vaihtoehtoiset ammattiopinnot (nämä voisivat olla jokin moduuli)
o Moduuli H
- Opinto H1
• opinnon osat (käytetään jos on tarvetta jakaa osa opinnosta esim. AHOT-suoritukseen)
- Opinto H2
• opinnon osat (käytetään jos on tarvetta jakaa osa opinnosta esim. AHOT-suoritukseen)
o Moduuli S
- Opinto S1
• opinnon osat (käytetään jos on tarvetta jakaa osa opinnosta esim. AHOT-suoritukseen)
Vapaasti valittavat opinnot
Harjoittelu
Opinnäytetyö
- Opinto; opinnon osat: opinnäytetyön opinnot , toteutuksen osat (seminaarit, opponoinnit).
--> korvaisi opinnäytetyöpassin; teknisesti sama taso kuin edellä AHOT-suoritukset ts. ei näy OPSissa
[- Opinnäytetyö kirjataan projektina? tämä kohta vielä auki; AS & KJ-K työstävät ehdotuksen]
Kypsyysnäyte
**Pienempiä kokonaisuuksia puoltavat:
1. OPM:ään tilastoidaan vieraalla kielellä tarjottava opetus sekä vieraalla kielellä suoritetut opintopisteet. Moduulista tulisi voida erottaa selkeä kokonaisuus, joka tarjotaan vieraalla kielellä => voidaan mahdollisesti tarjota myös vaihto-opiskelijoille => ECTS-opas
2. Voidaan erottaa kokonaisuus tarjottavaksi virtuaali-AMK:ssa, suositus 5 op.
3. Voidaan erottaa kokonaisuus tarjottavaksi avoimessa AMK:ssa
4. Opiskelijoille kertyy opintopisteitä => KELAan => opiskelija saa rahaa eikä kenenkään tarvitse lähettää erillisiä ”lappuja” KELAan suorituksista, jotka eivät näy
5. Tilastokeskukseen toimitettavassa syyskuun tilastotiedoissa opiskelijoille kertyy opintopisteitä => SAMKin FTE-luku näyttää todelliselta. FTE-luku näkyy maailmalla.
6. Opiskelijan opintosuoritusotteessa näkyvät opiskelijan todelliset suoritukset => palvelee työnantajaa sekä työnhakutilanteessa opiskelija kykenee osoittamaan mitä on suorittanut ja mitä osaa
7. Kannustaa opiskelijaa suorittamaan kokonaisuutta, kun on tiedossa selkeät palaset, joista kokonaisuus kertyy, vrt. opettajat saisivat palkkaa kerran vuodessa
8. Opiskelijan helpompi antaa palautetta pienemmälle osalle kuin suurelle kokonaisuudelle => antaa todellisemman kuvan arvioitavasta alueesta; opettajien helpompi antaa palautetta opiskelijoille, palaute tilanteessa, jossa osaamisen voi vaikuttaa (vrt. palaute opintojakson/moduulin suorittamisen jälkeen); opintojaksot ovat osaamisen tarkastuspisteitä (checkpoint)
9. Kun opiskelija siirtyy koulutusohjelmasta toiseen tai on välillä pois tai tulee toisesta AMKsta, niin uudistettavaa HOPSia on helpompi rakentaa kun voidaan selkeästi osittaa mitä on suoritettu.
10. Tukee AHOTia: on helpompi sisällyttää HOPSiin; Opinto (opintojakso) voidaan jakaa osiin ns. opintojakson osiin. Näillä osilla voidaan hoitaa AHOTit, jos AHOT ei korvaa/hyväksilue koko opintoa (opintojaksoa).
11. Seurattavat toteutukset/opiskelijamäärä antaa todellisempaa informaatiota
12. Opintojaksoseloste pysyy merkityksellisempänä => koulutusjohtajien seuranta opetuksen laadusta; ongelmalliset toteutukset löydettävissä
OPS tuottaa tilastot => miltä SAMK näyttää maailmalla.
SoleOps-ohjelma ei edellytä pieniä kokonaisuuksia.
3–5 op:n palaset eivät poissulje usean opettajan yhteistyötä. Kun opintojaksot suunnitellaan kokonaisosaamisen kasvun (eikä oppiaineen) perusteella, opettajien yhteistyö on välttämätöntä.
18. kesäkuuta 2010
Tutkintojen kansallinen viitekehys
Eilen oli Helsingissä seminaarissa, jossa käsiteltiin tutkintojen ja muun osaamisen kansallista viitekehystä. Seminaarin alustuksia ei ohjelman linkkisivulla vielä ole.
Laki- ja asetusehtoukset ovat juuri nyt lausuntokierroksella, tavoitteena voimaantulo 11.1.2011. Asetus pohjautuu hyvin vahvasti eurooppalaiseen viitekehykseen, EQF:ään (European Qulifications Framework).
EQF/NQF (National...) ei sinänsä tuo uutta osaamistasoihin, paitsi mahdollisesti parantaa osaamista. Se on kuitenkin viitekehys, joka on OPSinkin tekemisen taustalla oleva ohjenuora.
Tarkoitus on, että vuoteen 2012 mennessä tutkintotodistuksissa ja Diploma Supplementeissa on maininta tutkinnon EQF-tasosta, joka AMK-tutkinnolle on 6 ja YAMK-tutkinnolle 7. Erikoistumisopintojen kuulumisesta viitekehykseen ei ole vielä päätettyä kantaa.
EQF-tietoa tulee keskitysti SAMKin henkilökunnan intraan viimeistään elokuussa - keskeisiä materiaaleja ja linkkejä.
Anne
Laki- ja asetusehtoukset ovat juuri nyt lausuntokierroksella, tavoitteena voimaantulo 11.1.2011. Asetus pohjautuu hyvin vahvasti eurooppalaiseen viitekehykseen, EQF:ään (European Qulifications Framework).
EQF/NQF (National...) ei sinänsä tuo uutta osaamistasoihin, paitsi mahdollisesti parantaa osaamista. Se on kuitenkin viitekehys, joka on OPSinkin tekemisen taustalla oleva ohjenuora.
Tarkoitus on, että vuoteen 2012 mennessä tutkintotodistuksissa ja Diploma Supplementeissa on maininta tutkinnon EQF-tasosta, joka AMK-tutkinnolle on 6 ja YAMK-tutkinnolle 7. Erikoistumisopintojen kuulumisesta viitekehykseen ei ole vielä päätettyä kantaa.
EQF-tietoa tulee keskitysti SAMKin henkilökunnan intraan viimeistään elokuussa - keskeisiä materiaaleja ja linkkejä.
Anne
11. kesäkuuta 2010
Eikö aiempia muutoksia?
OPS-kierroksen aikataulusta on ollut vähän epäselvyyttä. Tässä pähkinänkuoressa:
Seuraavat OPSit ovat käytössä syksystä 2013 alkaen. Nykyiset OPSit ovat voimassa siihen saakka. Opetusneuvosto totesi 9.6. kokouksessaan, että aiemmin voi tehdä opiskelijoiden tehokkaan etenemisen kannalta olennaisia muutoksia.
Palaan OPS2013-aikatauluihin syksyllä.
Anne
PS. Koulutustoimikunnan syksyn aikataulut ovat SAMKin henkilökunnan intran tapahtumakalenterissa. Kevään aikataulut sovitaan syyskuun kokouksessa. Käsittelyssä syksyllä on ainakin vapaasti valittavat opinnot kahdelle seuraavalle vuodelle, erikoistumisopintoja ja joitakin päivityksiä.
Seuraavat OPSit ovat käytössä syksystä 2013 alkaen. Nykyiset OPSit ovat voimassa siihen saakka. Opetusneuvosto totesi 9.6. kokouksessaan, että aiemmin voi tehdä opiskelijoiden tehokkaan etenemisen kannalta olennaisia muutoksia.
Palaan OPS2013-aikatauluihin syksyllä.
Anne
PS. Koulutustoimikunnan syksyn aikataulut ovat SAMKin henkilökunnan intran tapahtumakalenterissa. Kevään aikataulut sovitaan syyskuun kokouksessa. Käsittelyssä syksyllä on ainakin vapaasti valittavat opinnot kahdelle seuraavalle vuodelle, erikoistumisopintoja ja joitakin päivityksiä.
2. kesäkuuta 2010
Kuvataan tasot 1 ja 5, entä opintojakson koko?
Tässä tekstissä on jo yksi ratkaisu, mutta enemmän asioita, jotka pitää vielä ratkaista - nyt on suositeltavaa ottaa kantaa!
Ensin johdanto:
Opetussuunnitelman osaamisperusteisuus tarkoittaa ainakin sitä, että kuvataan
- mitä työelämässä tarvittavaa opiskelija osaa tutkinnon sekä tietyn moduulin/opintojakson suoritettuaan
- kuvataan osaaminen selvästi: niin, että sitä voidaan arvioida = osaamisen tunnistaminen, helpottaa myös aiemmin/muualla hankitun osaamisen tunnistamista (AHOT)
- opintojaksoille osaamista kuvaavat otsikot
Opintojaksokuvaukset:
Opetusneuvosto on päättänyt (10.5.2010), että oppimistulokset kuvataan tasoille 1 ja 5.
Perustelut: 1 kertoo selvästi minimin, jolla ammattikorkeakoulutasoinen tutkinto saavutetaan. Se on lupaus työelämälle ja opiskelijalle. Se helpottaa myös opintojaksokohtaisesti opettajan ja opiskelijan työtä ja lisää molempien oikeusturvaa; 5 kuvaa se, mitä luvataan siitä, mitä opintojaksolla voi oppia. Osa opiskelijoista voi erityisen kiinnostuksensa harrastuneisuutensa vuoksi oppia/osata enemmänkin. Ei kuvata tasoa 3, jota myös ehdotettiin, koska työ olisi yhdellä kertaa liian suuri.
Ehdotan vielä, että oppimistulokset sanan sijaan käytettäisiin sanaa "osaamistavoitteet" (engl. käännös tässä kuvattavalle näkökulmalle on "learning outcomes").
Entä moduulien osien / opintojaksojen koko?
Ehdotus on, että moduulit ositetaan pienemmiksi kokonaisuuksiksi (laajuus 3-5 op)osaamisperusteisesti, ei aineperusteisesti.
Pienempiä kokonaisuuksia puoltavat:
1. OPM:ään tilastoidaan vieraalla kielellä tarjottava opetus sekä vieraalla kielellä suoritetut opintopisteet. Moduulista tulisi voida erottaa selkeä kokonaisuus, joka tarjotaan vieraalla kielellä => voidaan mahdollisesti tarjota myös vaihto-opiskelijoille => ECTS-opas
2. Voidaan erottaa kokonaisuus tarjottavaksi virtuaali-AMK:ssa, suositus 5 op.
3. Voidaan erottaa kokonaisuus tarjottavaksi avoimessa AMK:ssa
4. Opiskelijoille kertyy opintopisteitä => KELAan => opiskelija saa rahaa eikä kenenkään tarvitse lähettää erillisiä ”lappuja” KELAan suorituksista, jotka eivät näy
5. Tilastokeskukseen toimitettavassa syyskuun tilastotiedoissa opiskelijoille kertyy opintopisteitä => SAMKin FTE-luku näyttää todelliselta. FTE-luku näkyy maailmalla.
6. Opiskelijan opintosuoritusotteessa näkyvät opiskelijan todelliset suoritukset => palvelee työnantajaa sekä työnhakutilanteessa opiskelija kykenee osoittamaan mitä on suorittanut ja mitä osaa
7. Kannustaa opiskelijaa suorittamaan kokonaisuutta, kun on tiedossa selkeät palaset, joista kokonaisuus kertyy, vrt. opettajat saisivat palkkaa kerran vuodessa
8. Opiskelijan helpompi antaa palautetta pienemmälle osalle kuin suurelle kokonaisuudelle => antaa todellisemman kuvan arvioitavasta alueesta; opettajien helpompi antaa palautetta opiskelijoille, palaute tilanteessa, jossa osaamisen voi vaikuttaa (vrt. palaute opintojakson/moduulin suorittamisen jälkeen); opintojaksot ovat osaamisen tarkastuspisteitä (checkpoint)
9. Kun opiskelija siirtyy koulutusohjelmasta toiseen tai on välillä pois tai tulee toisesta AMKsta, niin uudistettavaa HOPSia on helpompi rakentaa kun voidaan selkeästi osittaa mitä on suoritettu.
10. Tukee AHOTia: on helpompi sisällyttää HOPSiin; Opinto (opintojakso) voidaan jakaa osiin ns. opintojakson osiin. Näillä osilla voidaan hoitaa AHOTit, jos AHOT ei korvaa/hyväksilue koko opintoa (opintojaksoa).
11. Seurattavat toteutukset/opiskelijamäärä antaa todellisempaa informaatiota
12. Opintojaksoseloste pysyy merkityksellisempänä => koulutusjohtajien seuranta opetuksen laadusta; ongelmalliset toteutukset löydettävissä
OPS tuottaa tilastot => miltä SAMK näyttää maailmalla.
3–5 op:n palaset eivät poissulje usean opettajan yhteistyötä. Kun opintojaksot suunnitellaan kokonaisosaamisen kasvun (eikä oppiaineen) perusteella, opettajien yhteistyö on välttämätöntä.
Avoimia kysymyksiä:
- Mikä on opintojakson minimi/maksimikoko?
- Mikä on moduulin minimi/maksimikoko?
Asiaa käsitellään opetusneuvostossa seuraavan kerran 9.6.2010.
Mitä mieltä sinä olet?
Anne
PS. Listaus on Kirsti Jasu-Kuusiston ja Liisa Peltomäen Soleops-työn sivutuotteena saamastaan palautteesta kokoama. Kiitos Kirstille, Liisalle ja palautetta antaneille.
Ensin johdanto:
Opetussuunnitelman osaamisperusteisuus tarkoittaa ainakin sitä, että kuvataan
- mitä työelämässä tarvittavaa opiskelija osaa tutkinnon sekä tietyn moduulin/opintojakson suoritettuaan
- kuvataan osaaminen selvästi: niin, että sitä voidaan arvioida = osaamisen tunnistaminen, helpottaa myös aiemmin/muualla hankitun osaamisen tunnistamista (AHOT)
- opintojaksoille osaamista kuvaavat otsikot
Opintojaksokuvaukset:
Opetusneuvosto on päättänyt (10.5.2010), että oppimistulokset kuvataan tasoille 1 ja 5.
Perustelut: 1 kertoo selvästi minimin, jolla ammattikorkeakoulutasoinen tutkinto saavutetaan. Se on lupaus työelämälle ja opiskelijalle. Se helpottaa myös opintojaksokohtaisesti opettajan ja opiskelijan työtä ja lisää molempien oikeusturvaa; 5 kuvaa se, mitä luvataan siitä, mitä opintojaksolla voi oppia. Osa opiskelijoista voi erityisen kiinnostuksensa harrastuneisuutensa vuoksi oppia/osata enemmänkin. Ei kuvata tasoa 3, jota myös ehdotettiin, koska työ olisi yhdellä kertaa liian suuri.
Ehdotan vielä, että oppimistulokset sanan sijaan käytettäisiin sanaa "osaamistavoitteet" (engl. käännös tässä kuvattavalle näkökulmalle on "learning outcomes").
Entä moduulien osien / opintojaksojen koko?
Ehdotus on, että moduulit ositetaan pienemmiksi kokonaisuuksiksi (laajuus 3-5 op)osaamisperusteisesti, ei aineperusteisesti.
Pienempiä kokonaisuuksia puoltavat:
1. OPM:ään tilastoidaan vieraalla kielellä tarjottava opetus sekä vieraalla kielellä suoritetut opintopisteet. Moduulista tulisi voida erottaa selkeä kokonaisuus, joka tarjotaan vieraalla kielellä => voidaan mahdollisesti tarjota myös vaihto-opiskelijoille => ECTS-opas
2. Voidaan erottaa kokonaisuus tarjottavaksi virtuaali-AMK:ssa, suositus 5 op.
3. Voidaan erottaa kokonaisuus tarjottavaksi avoimessa AMK:ssa
4. Opiskelijoille kertyy opintopisteitä => KELAan => opiskelija saa rahaa eikä kenenkään tarvitse lähettää erillisiä ”lappuja” KELAan suorituksista, jotka eivät näy
5. Tilastokeskukseen toimitettavassa syyskuun tilastotiedoissa opiskelijoille kertyy opintopisteitä => SAMKin FTE-luku näyttää todelliselta. FTE-luku näkyy maailmalla.
6. Opiskelijan opintosuoritusotteessa näkyvät opiskelijan todelliset suoritukset => palvelee työnantajaa sekä työnhakutilanteessa opiskelija kykenee osoittamaan mitä on suorittanut ja mitä osaa
7. Kannustaa opiskelijaa suorittamaan kokonaisuutta, kun on tiedossa selkeät palaset, joista kokonaisuus kertyy, vrt. opettajat saisivat palkkaa kerran vuodessa
8. Opiskelijan helpompi antaa palautetta pienemmälle osalle kuin suurelle kokonaisuudelle => antaa todellisemman kuvan arvioitavasta alueesta; opettajien helpompi antaa palautetta opiskelijoille, palaute tilanteessa, jossa osaamisen voi vaikuttaa (vrt. palaute opintojakson/moduulin suorittamisen jälkeen); opintojaksot ovat osaamisen tarkastuspisteitä (checkpoint)
9. Kun opiskelija siirtyy koulutusohjelmasta toiseen tai on välillä pois tai tulee toisesta AMKsta, niin uudistettavaa HOPSia on helpompi rakentaa kun voidaan selkeästi osittaa mitä on suoritettu.
10. Tukee AHOTia: on helpompi sisällyttää HOPSiin; Opinto (opintojakso) voidaan jakaa osiin ns. opintojakson osiin. Näillä osilla voidaan hoitaa AHOTit, jos AHOT ei korvaa/hyväksilue koko opintoa (opintojaksoa).
11. Seurattavat toteutukset/opiskelijamäärä antaa todellisempaa informaatiota
12. Opintojaksoseloste pysyy merkityksellisempänä => koulutusjohtajien seuranta opetuksen laadusta; ongelmalliset toteutukset löydettävissä
OPS tuottaa tilastot => miltä SAMK näyttää maailmalla.
3–5 op:n palaset eivät poissulje usean opettajan yhteistyötä. Kun opintojaksot suunnitellaan kokonaisosaamisen kasvun (eikä oppiaineen) perusteella, opettajien yhteistyö on välttämätöntä.
Avoimia kysymyksiä:
- Mikä on opintojakson minimi/maksimikoko?
- Mikä on moduulin minimi/maksimikoko?
Asiaa käsitellään opetusneuvostossa seuraavan kerran 9.6.2010.
Mitä mieltä sinä olet?
Anne
PS. Listaus on Kirsti Jasu-Kuusiston ja Liisa Peltomäen Soleops-työn sivutuotteena saamastaan palautteesta kokoama. Kiitos Kirstille, Liisalle ja palautetta antaneille.
Uudet OPSit 2013
SAMKin johtoryhmä päätti kokouksessaan 18.5.2010, että uudet opetussuunnitelmat ovat käytössä 1.8.2013. Kokouspöytäkirjassa todetaan, että myös Arenen koulutusohjelmaprojektiin liittyvät päätökset astuvat voimaan aikaisintaan 2013.
Tässä blogissa tuon näkyville koko seuraavan ison OPS-prosessin: tarkoitus on keskustella keskeneräisistä ja ratkaisua vaativista asioista, tiedottaa tehdyistä ratkaisuista, kertoa tulevista koulutuksista jne.
Koordinoin SAMKissa opetussuunnitelmaprosessia - miten se yleisellä tasolla menee, kerrotaan menettelyohjeessa: on opetusneuvostoa, koulutusohjelmavastaavaa, työelämäyhteistyötä, opiskelijakunnan lausuntoa, koulutustoimikuntaa...
Teknisesti opetussuunnitelmat tulevat näyttämään erilaisilta, sillä ne tehdään ja julkaistaan soleops-ohjelmassa. Soleopsin myötä saamme viimein sähköisen opinto-oppaan ja samalla myös vaihtareille sopivista opintojaksoista kertovan ECTS-oppaan.
Anne
Tässä blogissa tuon näkyville koko seuraavan ison OPS-prosessin: tarkoitus on keskustella keskeneräisistä ja ratkaisua vaativista asioista, tiedottaa tehdyistä ratkaisuista, kertoa tulevista koulutuksista jne.
Koordinoin SAMKissa opetussuunnitelmaprosessia - miten se yleisellä tasolla menee, kerrotaan menettelyohjeessa: on opetusneuvostoa, koulutusohjelmavastaavaa, työelämäyhteistyötä, opiskelijakunnan lausuntoa, koulutustoimikuntaa...
Teknisesti opetussuunnitelmat tulevat näyttämään erilaisilta, sillä ne tehdään ja julkaistaan soleops-ohjelmassa. Soleopsin myötä saamme viimein sähköisen opinto-oppaan ja samalla myös vaihtareille sopivista opintojaksoista kertovan ECTS-oppaan.
Anne
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)