OPS 2013 raamit

Aloitin työni 1.10.2010 suunnittelijana. Jatkan täällä Anne Sankarin aloittamassa blogissa aika ajoin kirjoittelua. Yksi suurimmista tehtävistäni on viedä eteenpäin OPS 2013 prosessia.

SAMKin johtoryhmä on vahvistanut 5.10. 2010 OPS 2013 raamit:

1) tutkintoon johtavan koulutuksen ja erikoistumisopintojen opetussuunnitelmissa noudatetaan edelleen moduulirakennetta
a. moduulit ositetaan pienemmiksi kokonaisuuksiksi osaamisperusteisesti, ei aineperusteisesti. Osakokonaisuuksien laajuus on 5 op. Osakokonaisuudet ovat erikseen suoritettavia. Ne kerryttävät opiskelijan opintopistekertymää heti, kun osakokonaisuus on suoritettu hyväksytysti, vaikka muu osa moduulista olisi vielä kesken. Osakokonaisuus voi olla pienempi kuin 5 op vain, jos jonkun viranomaisvaatimuksiin perustuvan osaamiskokonaisuuden osoittaminen vaatii sitä. Opetussuunnitelmaan on kirjattava selkeästi, mihin viranomaispäätökseen tai –säädökseen poikkeava opintopistemäärä perustuu.

b. moduulin minimikoko on 10 op

c. moduulit ovat pääsääntöisesti 5:llä jaollisia

d. yhteiset teemat ovat kestävä kehitys, kansainvälisyys, yrittäjyys sekä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

e. on mahdollisuus suorittaa opintoja vieraalla kielellä, verkko-opintoina ja TKI-projekteissa

f. on mahdollisuus kehittää moniammatillisuutta ja yhteistyötaitoja

g. on mahdollista omaksua muut yleiset ja koulutusohjelmakohtaiset kompetenssit

h. otetaan huomioon myös SAMKin tutkimusohjelma

2) ammattikorkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen opetussuunnitelmissa vapaasti valittavien opintojen määrä on 10-15 op

Ennakointi OPSissa

Tässä viimeisessä OPS 2013 -blogitekstissäni palaan vielä, viimein, 21.9. olleeseen SAMKin OPS-seminaariin. Iltapäivän teemana oli ennakointi, ulkopuolisena ”guruna” yritysfuturologi Tarja Meristö.

Meristön kolme peruslähtökohtaa OPS-ennakointityössä olivat

1) On saatava sekä opiskelijat että opettajat ajattelemaan asiaa uudesta näkökulmasta. Eli ei niinkään: osataan vastata kysymyksiin. Vaan: osataan muotoilla kysymyksiä.
2) Ennakointi on sitä, että ei vain nähdä tulevaisuutta/mahdollisuutta, vaan tehdään jotain sen eteen. Aina on muotoiltava toimintamalli.
3) Jos tarvitaan jotain uutta osaamista, miten ja mistä sitä hankitaan? On muistettava myös nopeat vastaukset osaamistarpeisiin, ei vain pitkiä koulutuksia.

Ennakointityössä on otettava faktatietojen rinnalle tasaveroisesti myös kuviteltavissa oleva tieto. Kuten Meristö totesi, faktoissakin on arvot ja intressi, vaikkei sitä aina huomata/huomioida.

Yhtenä Meristön esiin nostamana esimerkkinä oli globaali vastuu, vastuullinen liiketoiminta ja toimintatavat osana OPSia: esimerkiksi miten ”vähemmästä enemmän” käännetään liiketoiminnan hyödyksi. (Tässä vanhimmat voivat muistella vaikkapa sitä, miten kahvipaketti on muuttunut. ”Folion” päällä ei enää ole pahvikoteloa. Tämänkin mahdollisuuden piti ensin tulla jonkun mieleen, jonkun, joka sanoo ”miksikäs ei”.)

Tulevaisuutta ei tiedetä täydellisesti. Miten tämä näkyy OPSissa?

Meristö käytti jaottelua:
varma - pakolliset osat (= mitä on joka tapauksessa opittava)
todennäköinen - valinnaiset osat täydentämään perustaa
epävarma - muuttuvat osat, jotka voivat vaihdella toteutuksesta toiseen
villi kortti - opiskelijoiden omat ideat ja aktiivisuus kytkettävä aidosti mukaan
tabu - esim. oppia voi muuallakin opettajan valvovan silmän alla

”Mitään uutta ei tule, jos kaikki on valmiiksi formuloitu.”

Ennakointi on iso osa opetussuunnitelmatyötä: millaista osaamisesta valmistuneelle tavoittelemme? Näkyykö ennakointi sisällöissä? Onko ennakointityöskentelyn osaaminen myös osa opiskelijan osaamissisältöjä? Jos otamme ennakointiosaamisen osaksi opiskelijoiden osaamistavoitteita, olemme kouluttamassa opiskelijoita siihen suuntaan, että he eivät vain sopeudu muutoksiin, vaan ovat myös itse tekemässä muutosta. Ennakointiosaaminen auttaa myös muutosten kanssa elämiseen.

Tämä on viimeinen tekstini tähän blogiin. Eeva-Kaisa Kopra jatkaa. Muistakaa AHOT-koulutukset. Ne ovat oikeasti tärkeitä ja vieläpä hyviä.

Anne