Olen päätynyt siihen, että tämän Ops 2013 -blogin kautta tiedottaminen on siirtynyt sähköpostitse lähetettäväksi ja SAMKin intranetiin tallennettaviksi materiaaleiksi. Polku intranetissa on seuraava
OPETUS --> OPS ja AHOT --> OPS 2013 sovitut raamit.
Kommentteja ops 2013 -asioista voi lähettää minulle sähköpostitse.
8. huhtikuuta 2011
24. tammikuuta 2011
OPS 2013 -koulutuksia
HYVÄT PAHAT RUMAT - opinnäytetyötyöprosessit, aika to 3.2.2011, paikka Liiketoiminta Rauma. Ilmoittautuminen e-lomakkeella viimeistään 27.1.2011.
AHOT -SAMKissa -koulutuksen viimeinen osa toteutuu ti 15.2.2011, paikka Liiketoiminta. Päivän teemana on arviointikriteerien luominen opintojaksojen eri tasoille. Mukaan voi tulla, vaikka ei olisi osallistunut aiempiin AHOT -koulutuksiin. Ilmoittautuminen e-lomakkeella 10.2.2011 asti.
Koulutuksia ja keskustelutilaisuuksia järjestetään lisää kevään 2011 aikana mm. teemoista TKI, kansainvälisyys, yrittäjyys ja kestävä kehitys opsissa.
Huomioitava asia on myös, että Tutkinnonuudistuksen arviointi 2010 -raportti julkaistiin 15.12.2010. Kannattaa lukea Anne Sankarin blogista kommentteja raportin julkistamistilaisuudesta.
30. marraskuuta 2010
Moduulin osakokonaisuuden laajuus ja eri tasojen kuvaaminen
Moduulin pienimmän osakokonaisuuden minimi on kummastuttanut. Etsin asialle perusteluja ja koetan avata päätöksentekoa, joka on johtanut ratkaisuun.
Opetusneuvoston esitys oli Jorylle 3 – 5 op http://ops2013.blogspot.com/2010/09/esitys-jorylle-opetussuunnitelmien.html , mutta Joryn kanta oli 5 op:n minimikoko: Ote Joryn 5.10.2010 muistiosta: ”Keskusteltiin erityisesti moduulin osakokonaisuuden minimikoosta. Keskustelun jälkeen minimikooksi määriteltiin 5 opintopistettä, paitsi jos joku viranomaismääräykseen perustuvan osaamiskokonaisuuden osoittaminen edellyttää pienempää opintopistemäärää. Tällöin ko. viranomaismääräyksen lähde on merkittävä näkyviin opsiin”.
On myös kysytty, miksi opsin opintojen osaamistulokset kuvataan kahdelle tasolle (1 ja 5) –tämä perustelu tulee mm. Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta (AHOT). Seuraavassa on ote Arenen työryhmäraportista "OPPIMISESTA OSAAMISEEN:AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN" Suomen yliopistojen rehtorien neuvosto, Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto.Maaliskuu 2009 . Koko julkaisu on luettavissa osoitteessa: http://www.helsinki.fi/halvi/srno/raportit_ja_julkaisut/AHOT_raportti_2009.pdf
"Käynnistynyt muutos kohti osaamislähtöisyyttä haastaa korkeakoulut. Yliopistoissa on
perinteisesti korostettu muodollista, virallisen koulutuksen kautta hankittua oppimista, jossa
suorituksen merkitys korostuu osaamisen edellä. Ammattikorkeakouluissa opiskelu on
käytännönläheisempää, jolloin myös työkokemuksella hankittua osaamista on ollut helpompi
tunnustaa. Kuitenkin myös ammattikorkeakouluissa on ollut ja on edelleen korkeakoulukohtaisia, korkeakoulujen sisäisiä ja koulutusalakohtaisia eroja siinä, missä määrin ja millä tavoin muualla hankittua osaamista tunnustetaan. Epävirallisen ja arkioppimisen nostaminen aiemmin hankitun osaamisen tunnustamisen rinnalle on haastavaa, sillä korkeakouluilla on ollut niihin aiempia käytänteitä suhteellisen vähän.
Rehtorineuvostojen työryhmän lähtökohta osaamisperusteisuuden edistämiseen korkeakouluissa on ollut positiivinen. Aiemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista tulisi kehittää vastaamaan sekä kansallisia että kansainvälisiä tarpeita. Osaamislähtöisyyden korostuessa tunnistamisen tulisi koskea oppimista ja osaamista, ei suoritusta. Tämä edellyttää osaamistavoitteiden määrittämistä."
Perusteluja osaamisperusteisen opetussuunitelman laatimiseen löytyy myös seuraavasta Arenen työryhmäraportista: Auvinen, P ym. 2010. Suositus tutkintojen kansallisen viitekehyksen (NQF) ja tutkintojen yhteisten kompetenssien soveltamisesta ammattikorkeakouluissa.
Suosituksen tavoitteena on edistää amkien yhteistä näkemystä siitä, miten kansallisessa tutkintojen ja muun osaamisen viitekehyksessä (National Qualifications Framework, NQF) esitettyjä osaamistasokuvauksia sovelletaan ops-työssä, osaamisprofiilien laadinnassa ja osaamisen arvioinnissa.
Opetusneuvoston esitys oli Jorylle 3 – 5 op http://ops2013.blogspot.com/2010/09/esitys-jorylle-opetussuunnitelmien.html , mutta Joryn kanta oli 5 op:n minimikoko: Ote Joryn 5.10.2010 muistiosta: ”Keskusteltiin erityisesti moduulin osakokonaisuuden minimikoosta. Keskustelun jälkeen minimikooksi määriteltiin 5 opintopistettä, paitsi jos joku viranomaismääräykseen perustuvan osaamiskokonaisuuden osoittaminen edellyttää pienempää opintopistemäärää. Tällöin ko. viranomaismääräyksen lähde on merkittävä näkyviin opsiin”.
On myös kysytty, miksi opsin opintojen osaamistulokset kuvataan kahdelle tasolle (1 ja 5) –tämä perustelu tulee mm. Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta (AHOT). Seuraavassa on ote Arenen työryhmäraportista "OPPIMISESTA OSAAMISEEN:AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN" Suomen yliopistojen rehtorien neuvosto, Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto.Maaliskuu 2009 . Koko julkaisu on luettavissa osoitteessa: http://www.helsinki.fi/halvi/srno/raportit_ja_julkaisut/AHOT_raportti_2009.pdf
"Käynnistynyt muutos kohti osaamislähtöisyyttä haastaa korkeakoulut. Yliopistoissa on
perinteisesti korostettu muodollista, virallisen koulutuksen kautta hankittua oppimista, jossa
suorituksen merkitys korostuu osaamisen edellä. Ammattikorkeakouluissa opiskelu on
käytännönläheisempää, jolloin myös työkokemuksella hankittua osaamista on ollut helpompi
tunnustaa. Kuitenkin myös ammattikorkeakouluissa on ollut ja on edelleen korkeakoulukohtaisia, korkeakoulujen sisäisiä ja koulutusalakohtaisia eroja siinä, missä määrin ja millä tavoin muualla hankittua osaamista tunnustetaan. Epävirallisen ja arkioppimisen nostaminen aiemmin hankitun osaamisen tunnustamisen rinnalle on haastavaa, sillä korkeakouluilla on ollut niihin aiempia käytänteitä suhteellisen vähän.
Rehtorineuvostojen työryhmän lähtökohta osaamisperusteisuuden edistämiseen korkeakouluissa on ollut positiivinen. Aiemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista tulisi kehittää vastaamaan sekä kansallisia että kansainvälisiä tarpeita. Osaamislähtöisyyden korostuessa tunnistamisen tulisi koskea oppimista ja osaamista, ei suoritusta. Tämä edellyttää osaamistavoitteiden määrittämistä."
Perusteluja osaamisperusteisen opetussuunitelman laatimiseen löytyy myös seuraavasta Arenen työryhmäraportista: Auvinen, P ym. 2010. Suositus tutkintojen kansallisen viitekehyksen (NQF) ja tutkintojen yhteisten kompetenssien soveltamisesta ammattikorkeakouluissa.
Suosituksen tavoitteena on edistää amkien yhteistä näkemystä siitä, miten kansallisessa tutkintojen ja muun osaamisen viitekehyksessä (National Qualifications Framework, NQF) esitettyjä osaamistasokuvauksia sovelletaan ops-työssä, osaamisprofiilien laadinnassa ja osaamisen arvioinnissa.
21. lokakuuta 2010
OPS 2013 raamit
Aloitin työni 1.10.2010 suunnittelijana. Jatkan täällä Anne Sankarin aloittamassa blogissa aika ajoin kirjoittelua. Yksi suurimmista tehtävistäni on viedä eteenpäin OPS 2013 prosessia.
SAMKin johtoryhmä on vahvistanut 5.10. 2010 OPS 2013 raamit:
1) tutkintoon johtavan koulutuksen ja erikoistumisopintojen opetussuunnitelmissa noudatetaan edelleen moduulirakennetta
a. moduulit ositetaan pienemmiksi kokonaisuuksiksi osaamisperusteisesti, ei aineperusteisesti. Osakokonaisuuksien laajuus on 5 op. Osakokonaisuudet ovat erikseen suoritettavia. Ne kerryttävät opiskelijan opintopistekertymää heti, kun osakokonaisuus on suoritettu hyväksytysti, vaikka muu osa moduulista olisi vielä kesken. Osakokonaisuus voi olla pienempi kuin 5 op vain, jos jonkun viranomaisvaatimuksiin perustuvan osaamiskokonaisuuden osoittaminen vaatii sitä. Opetussuunnitelmaan on kirjattava selkeästi, mihin viranomaispäätökseen tai –säädökseen poikkeava opintopistemäärä perustuu.
b. moduulin minimikoko on 10 op
c. moduulit ovat pääsääntöisesti 5:llä jaollisia
d. yhteiset teemat ovat kestävä kehitys, kansainvälisyys, yrittäjyys sekä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta
e. on mahdollisuus suorittaa opintoja vieraalla kielellä, verkko-opintoina ja TKI-projekteissa
f. on mahdollisuus kehittää moniammatillisuutta ja yhteistyötaitoja
g. on mahdollista omaksua muut yleiset ja koulutusohjelmakohtaiset kompetenssit
h. otetaan huomioon myös SAMKin tutkimusohjelma
2) ammattikorkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen opetussuunnitelmissa vapaasti valittavien opintojen määrä on 10-15 op
SAMKin johtoryhmä on vahvistanut 5.10. 2010 OPS 2013 raamit:
1) tutkintoon johtavan koulutuksen ja erikoistumisopintojen opetussuunnitelmissa noudatetaan edelleen moduulirakennetta
a. moduulit ositetaan pienemmiksi kokonaisuuksiksi osaamisperusteisesti, ei aineperusteisesti. Osakokonaisuuksien laajuus on 5 op. Osakokonaisuudet ovat erikseen suoritettavia. Ne kerryttävät opiskelijan opintopistekertymää heti, kun osakokonaisuus on suoritettu hyväksytysti, vaikka muu osa moduulista olisi vielä kesken. Osakokonaisuus voi olla pienempi kuin 5 op vain, jos jonkun viranomaisvaatimuksiin perustuvan osaamiskokonaisuuden osoittaminen vaatii sitä. Opetussuunnitelmaan on kirjattava selkeästi, mihin viranomaispäätökseen tai –säädökseen poikkeava opintopistemäärä perustuu.
b. moduulin minimikoko on 10 op
c. moduulit ovat pääsääntöisesti 5:llä jaollisia
d. yhteiset teemat ovat kestävä kehitys, kansainvälisyys, yrittäjyys sekä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta
e. on mahdollisuus suorittaa opintoja vieraalla kielellä, verkko-opintoina ja TKI-projekteissa
f. on mahdollisuus kehittää moniammatillisuutta ja yhteistyötaitoja
g. on mahdollista omaksua muut yleiset ja koulutusohjelmakohtaiset kompetenssit
h. otetaan huomioon myös SAMKin tutkimusohjelma
2) ammattikorkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen opetussuunnitelmissa vapaasti valittavien opintojen määrä on 10-15 op
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)