Eilen oli Helsingissä seminaarissa, jossa käsiteltiin tutkintojen ja muun osaamisen kansallista viitekehystä. Seminaarin alustuksia ei ohjelman linkkisivulla vielä ole.
Laki- ja asetusehtoukset ovat juuri nyt lausuntokierroksella, tavoitteena voimaantulo 11.1.2011. Asetus pohjautuu hyvin vahvasti eurooppalaiseen viitekehykseen, EQF:ään (European Qulifications Framework).
EQF/NQF (National...) ei sinänsä tuo uutta osaamistasoihin, paitsi mahdollisesti parantaa osaamista. Se on kuitenkin viitekehys, joka on OPSinkin tekemisen taustalla oleva ohjenuora.
Tarkoitus on, että vuoteen 2012 mennessä tutkintotodistuksissa ja Diploma Supplementeissa on maininta tutkinnon EQF-tasosta, joka AMK-tutkinnolle on 6 ja YAMK-tutkinnolle 7. Erikoistumisopintojen kuulumisesta viitekehykseen ei ole vielä päätettyä kantaa.
EQF-tietoa tulee keskitysti SAMKin henkilökunnan intraan viimeistään elokuussa - keskeisiä materiaaleja ja linkkejä.
Anne
18. kesäkuuta 2010
11. kesäkuuta 2010
Eikö aiempia muutoksia?
OPS-kierroksen aikataulusta on ollut vähän epäselvyyttä. Tässä pähkinänkuoressa:
Seuraavat OPSit ovat käytössä syksystä 2013 alkaen. Nykyiset OPSit ovat voimassa siihen saakka. Opetusneuvosto totesi 9.6. kokouksessaan, että aiemmin voi tehdä opiskelijoiden tehokkaan etenemisen kannalta olennaisia muutoksia.
Palaan OPS2013-aikatauluihin syksyllä.
Anne
PS. Koulutustoimikunnan syksyn aikataulut ovat SAMKin henkilökunnan intran tapahtumakalenterissa. Kevään aikataulut sovitaan syyskuun kokouksessa. Käsittelyssä syksyllä on ainakin vapaasti valittavat opinnot kahdelle seuraavalle vuodelle, erikoistumisopintoja ja joitakin päivityksiä.
Seuraavat OPSit ovat käytössä syksystä 2013 alkaen. Nykyiset OPSit ovat voimassa siihen saakka. Opetusneuvosto totesi 9.6. kokouksessaan, että aiemmin voi tehdä opiskelijoiden tehokkaan etenemisen kannalta olennaisia muutoksia.
Palaan OPS2013-aikatauluihin syksyllä.
Anne
PS. Koulutustoimikunnan syksyn aikataulut ovat SAMKin henkilökunnan intran tapahtumakalenterissa. Kevään aikataulut sovitaan syyskuun kokouksessa. Käsittelyssä syksyllä on ainakin vapaasti valittavat opinnot kahdelle seuraavalle vuodelle, erikoistumisopintoja ja joitakin päivityksiä.
2. kesäkuuta 2010
Kuvataan tasot 1 ja 5, entä opintojakson koko?
Tässä tekstissä on jo yksi ratkaisu, mutta enemmän asioita, jotka pitää vielä ratkaista - nyt on suositeltavaa ottaa kantaa!
Ensin johdanto:
Opetussuunnitelman osaamisperusteisuus tarkoittaa ainakin sitä, että kuvataan
- mitä työelämässä tarvittavaa opiskelija osaa tutkinnon sekä tietyn moduulin/opintojakson suoritettuaan
- kuvataan osaaminen selvästi: niin, että sitä voidaan arvioida = osaamisen tunnistaminen, helpottaa myös aiemmin/muualla hankitun osaamisen tunnistamista (AHOT)
- opintojaksoille osaamista kuvaavat otsikot
Opintojaksokuvaukset:
Opetusneuvosto on päättänyt (10.5.2010), että oppimistulokset kuvataan tasoille 1 ja 5.
Perustelut: 1 kertoo selvästi minimin, jolla ammattikorkeakoulutasoinen tutkinto saavutetaan. Se on lupaus työelämälle ja opiskelijalle. Se helpottaa myös opintojaksokohtaisesti opettajan ja opiskelijan työtä ja lisää molempien oikeusturvaa; 5 kuvaa se, mitä luvataan siitä, mitä opintojaksolla voi oppia. Osa opiskelijoista voi erityisen kiinnostuksensa harrastuneisuutensa vuoksi oppia/osata enemmänkin. Ei kuvata tasoa 3, jota myös ehdotettiin, koska työ olisi yhdellä kertaa liian suuri.
Ehdotan vielä, että oppimistulokset sanan sijaan käytettäisiin sanaa "osaamistavoitteet" (engl. käännös tässä kuvattavalle näkökulmalle on "learning outcomes").
Entä moduulien osien / opintojaksojen koko?
Ehdotus on, että moduulit ositetaan pienemmiksi kokonaisuuksiksi (laajuus 3-5 op)osaamisperusteisesti, ei aineperusteisesti.
Pienempiä kokonaisuuksia puoltavat:
1. OPM:ään tilastoidaan vieraalla kielellä tarjottava opetus sekä vieraalla kielellä suoritetut opintopisteet. Moduulista tulisi voida erottaa selkeä kokonaisuus, joka tarjotaan vieraalla kielellä => voidaan mahdollisesti tarjota myös vaihto-opiskelijoille => ECTS-opas
2. Voidaan erottaa kokonaisuus tarjottavaksi virtuaali-AMK:ssa, suositus 5 op.
3. Voidaan erottaa kokonaisuus tarjottavaksi avoimessa AMK:ssa
4. Opiskelijoille kertyy opintopisteitä => KELAan => opiskelija saa rahaa eikä kenenkään tarvitse lähettää erillisiä ”lappuja” KELAan suorituksista, jotka eivät näy
5. Tilastokeskukseen toimitettavassa syyskuun tilastotiedoissa opiskelijoille kertyy opintopisteitä => SAMKin FTE-luku näyttää todelliselta. FTE-luku näkyy maailmalla.
6. Opiskelijan opintosuoritusotteessa näkyvät opiskelijan todelliset suoritukset => palvelee työnantajaa sekä työnhakutilanteessa opiskelija kykenee osoittamaan mitä on suorittanut ja mitä osaa
7. Kannustaa opiskelijaa suorittamaan kokonaisuutta, kun on tiedossa selkeät palaset, joista kokonaisuus kertyy, vrt. opettajat saisivat palkkaa kerran vuodessa
8. Opiskelijan helpompi antaa palautetta pienemmälle osalle kuin suurelle kokonaisuudelle => antaa todellisemman kuvan arvioitavasta alueesta; opettajien helpompi antaa palautetta opiskelijoille, palaute tilanteessa, jossa osaamisen voi vaikuttaa (vrt. palaute opintojakson/moduulin suorittamisen jälkeen); opintojaksot ovat osaamisen tarkastuspisteitä (checkpoint)
9. Kun opiskelija siirtyy koulutusohjelmasta toiseen tai on välillä pois tai tulee toisesta AMKsta, niin uudistettavaa HOPSia on helpompi rakentaa kun voidaan selkeästi osittaa mitä on suoritettu.
10. Tukee AHOTia: on helpompi sisällyttää HOPSiin; Opinto (opintojakso) voidaan jakaa osiin ns. opintojakson osiin. Näillä osilla voidaan hoitaa AHOTit, jos AHOT ei korvaa/hyväksilue koko opintoa (opintojaksoa).
11. Seurattavat toteutukset/opiskelijamäärä antaa todellisempaa informaatiota
12. Opintojaksoseloste pysyy merkityksellisempänä => koulutusjohtajien seuranta opetuksen laadusta; ongelmalliset toteutukset löydettävissä
OPS tuottaa tilastot => miltä SAMK näyttää maailmalla.
3–5 op:n palaset eivät poissulje usean opettajan yhteistyötä. Kun opintojaksot suunnitellaan kokonaisosaamisen kasvun (eikä oppiaineen) perusteella, opettajien yhteistyö on välttämätöntä.
Avoimia kysymyksiä:
- Mikä on opintojakson minimi/maksimikoko?
- Mikä on moduulin minimi/maksimikoko?
Asiaa käsitellään opetusneuvostossa seuraavan kerran 9.6.2010.
Mitä mieltä sinä olet?
Anne
PS. Listaus on Kirsti Jasu-Kuusiston ja Liisa Peltomäen Soleops-työn sivutuotteena saamastaan palautteesta kokoama. Kiitos Kirstille, Liisalle ja palautetta antaneille.
Ensin johdanto:
Opetussuunnitelman osaamisperusteisuus tarkoittaa ainakin sitä, että kuvataan
- mitä työelämässä tarvittavaa opiskelija osaa tutkinnon sekä tietyn moduulin/opintojakson suoritettuaan
- kuvataan osaaminen selvästi: niin, että sitä voidaan arvioida = osaamisen tunnistaminen, helpottaa myös aiemmin/muualla hankitun osaamisen tunnistamista (AHOT)
- opintojaksoille osaamista kuvaavat otsikot
Opintojaksokuvaukset:
Opetusneuvosto on päättänyt (10.5.2010), että oppimistulokset kuvataan tasoille 1 ja 5.
Perustelut: 1 kertoo selvästi minimin, jolla ammattikorkeakoulutasoinen tutkinto saavutetaan. Se on lupaus työelämälle ja opiskelijalle. Se helpottaa myös opintojaksokohtaisesti opettajan ja opiskelijan työtä ja lisää molempien oikeusturvaa; 5 kuvaa se, mitä luvataan siitä, mitä opintojaksolla voi oppia. Osa opiskelijoista voi erityisen kiinnostuksensa harrastuneisuutensa vuoksi oppia/osata enemmänkin. Ei kuvata tasoa 3, jota myös ehdotettiin, koska työ olisi yhdellä kertaa liian suuri.
Ehdotan vielä, että oppimistulokset sanan sijaan käytettäisiin sanaa "osaamistavoitteet" (engl. käännös tässä kuvattavalle näkökulmalle on "learning outcomes").
Entä moduulien osien / opintojaksojen koko?
Ehdotus on, että moduulit ositetaan pienemmiksi kokonaisuuksiksi (laajuus 3-5 op)osaamisperusteisesti, ei aineperusteisesti.
Pienempiä kokonaisuuksia puoltavat:
1. OPM:ään tilastoidaan vieraalla kielellä tarjottava opetus sekä vieraalla kielellä suoritetut opintopisteet. Moduulista tulisi voida erottaa selkeä kokonaisuus, joka tarjotaan vieraalla kielellä => voidaan mahdollisesti tarjota myös vaihto-opiskelijoille => ECTS-opas
2. Voidaan erottaa kokonaisuus tarjottavaksi virtuaali-AMK:ssa, suositus 5 op.
3. Voidaan erottaa kokonaisuus tarjottavaksi avoimessa AMK:ssa
4. Opiskelijoille kertyy opintopisteitä => KELAan => opiskelija saa rahaa eikä kenenkään tarvitse lähettää erillisiä ”lappuja” KELAan suorituksista, jotka eivät näy
5. Tilastokeskukseen toimitettavassa syyskuun tilastotiedoissa opiskelijoille kertyy opintopisteitä => SAMKin FTE-luku näyttää todelliselta. FTE-luku näkyy maailmalla.
6. Opiskelijan opintosuoritusotteessa näkyvät opiskelijan todelliset suoritukset => palvelee työnantajaa sekä työnhakutilanteessa opiskelija kykenee osoittamaan mitä on suorittanut ja mitä osaa
7. Kannustaa opiskelijaa suorittamaan kokonaisuutta, kun on tiedossa selkeät palaset, joista kokonaisuus kertyy, vrt. opettajat saisivat palkkaa kerran vuodessa
8. Opiskelijan helpompi antaa palautetta pienemmälle osalle kuin suurelle kokonaisuudelle => antaa todellisemman kuvan arvioitavasta alueesta; opettajien helpompi antaa palautetta opiskelijoille, palaute tilanteessa, jossa osaamisen voi vaikuttaa (vrt. palaute opintojakson/moduulin suorittamisen jälkeen); opintojaksot ovat osaamisen tarkastuspisteitä (checkpoint)
9. Kun opiskelija siirtyy koulutusohjelmasta toiseen tai on välillä pois tai tulee toisesta AMKsta, niin uudistettavaa HOPSia on helpompi rakentaa kun voidaan selkeästi osittaa mitä on suoritettu.
10. Tukee AHOTia: on helpompi sisällyttää HOPSiin; Opinto (opintojakso) voidaan jakaa osiin ns. opintojakson osiin. Näillä osilla voidaan hoitaa AHOTit, jos AHOT ei korvaa/hyväksilue koko opintoa (opintojaksoa).
11. Seurattavat toteutukset/opiskelijamäärä antaa todellisempaa informaatiota
12. Opintojaksoseloste pysyy merkityksellisempänä => koulutusjohtajien seuranta opetuksen laadusta; ongelmalliset toteutukset löydettävissä
OPS tuottaa tilastot => miltä SAMK näyttää maailmalla.
3–5 op:n palaset eivät poissulje usean opettajan yhteistyötä. Kun opintojaksot suunnitellaan kokonaisosaamisen kasvun (eikä oppiaineen) perusteella, opettajien yhteistyö on välttämätöntä.
Avoimia kysymyksiä:
- Mikä on opintojakson minimi/maksimikoko?
- Mikä on moduulin minimi/maksimikoko?
Asiaa käsitellään opetusneuvostossa seuraavan kerran 9.6.2010.
Mitä mieltä sinä olet?
Anne
PS. Listaus on Kirsti Jasu-Kuusiston ja Liisa Peltomäen Soleops-työn sivutuotteena saamastaan palautteesta kokoama. Kiitos Kirstille, Liisalle ja palautetta antaneille.
Uudet OPSit 2013
SAMKin johtoryhmä päätti kokouksessaan 18.5.2010, että uudet opetussuunnitelmat ovat käytössä 1.8.2013. Kokouspöytäkirjassa todetaan, että myös Arenen koulutusohjelmaprojektiin liittyvät päätökset astuvat voimaan aikaisintaan 2013.
Tässä blogissa tuon näkyville koko seuraavan ison OPS-prosessin: tarkoitus on keskustella keskeneräisistä ja ratkaisua vaativista asioista, tiedottaa tehdyistä ratkaisuista, kertoa tulevista koulutuksista jne.
Koordinoin SAMKissa opetussuunnitelmaprosessia - miten se yleisellä tasolla menee, kerrotaan menettelyohjeessa: on opetusneuvostoa, koulutusohjelmavastaavaa, työelämäyhteistyötä, opiskelijakunnan lausuntoa, koulutustoimikuntaa...
Teknisesti opetussuunnitelmat tulevat näyttämään erilaisilta, sillä ne tehdään ja julkaistaan soleops-ohjelmassa. Soleopsin myötä saamme viimein sähköisen opinto-oppaan ja samalla myös vaihtareille sopivista opintojaksoista kertovan ECTS-oppaan.
Anne
Tässä blogissa tuon näkyville koko seuraavan ison OPS-prosessin: tarkoitus on keskustella keskeneräisistä ja ratkaisua vaativista asioista, tiedottaa tehdyistä ratkaisuista, kertoa tulevista koulutuksista jne.
Koordinoin SAMKissa opetussuunnitelmaprosessia - miten se yleisellä tasolla menee, kerrotaan menettelyohjeessa: on opetusneuvostoa, koulutusohjelmavastaavaa, työelämäyhteistyötä, opiskelijakunnan lausuntoa, koulutustoimikuntaa...
Teknisesti opetussuunnitelmat tulevat näyttämään erilaisilta, sillä ne tehdään ja julkaistaan soleops-ohjelmassa. Soleopsin myötä saamme viimein sähköisen opinto-oppaan ja samalla myös vaihtareille sopivista opintojaksoista kertovan ECTS-oppaan.
Anne
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)