Kuvataan tasot 1 ja 5, entä opintojakson koko?

Tässä tekstissä on jo yksi ratkaisu, mutta enemmän asioita, jotka pitää vielä ratkaista - nyt on suositeltavaa ottaa kantaa!

Ensin johdanto:

Opetussuunnitelman osaamisperusteisuus tarkoittaa ainakin sitä, että kuvataan
- mitä työelämässä tarvittavaa opiskelija osaa tutkinnon sekä tietyn moduulin/opintojakson suoritettuaan
- kuvataan osaaminen selvästi: niin, että sitä voidaan arvioida = osaamisen tunnistaminen, helpottaa myös aiemmin/muualla hankitun osaamisen tunnistamista (AHOT)
- opintojaksoille osaamista kuvaavat otsikot

Opintojaksokuvaukset:

Opetusneuvosto on päättänyt (10.5.2010), että oppimistulokset kuvataan tasoille 1 ja 5.

Perustelut: 1 kertoo selvästi minimin, jolla ammattikorkeakoulutasoinen tutkinto saavutetaan. Se on lupaus työelämälle ja opiskelijalle. Se helpottaa myös opintojaksokohtaisesti opettajan ja opiskelijan työtä ja lisää molempien oikeusturvaa; 5 kuvaa se, mitä luvataan siitä, mitä opintojaksolla voi oppia. Osa opiskelijoista voi erityisen kiinnostuksensa harrastuneisuutensa vuoksi oppia/osata enemmänkin. Ei kuvata tasoa 3, jota myös ehdotettiin, koska työ olisi yhdellä kertaa liian suuri.

Ehdotan vielä, että oppimistulokset sanan sijaan käytettäisiin sanaa "osaamistavoitteet" (engl. käännös tässä kuvattavalle näkökulmalle on "learning outcomes").

Entä moduulien osien / opintojaksojen koko?

Ehdotus on, että moduulit ositetaan pienemmiksi kokonaisuuksiksi (laajuus 3-5 op)osaamisperusteisesti, ei aineperusteisesti.

Pienempiä kokonaisuuksia puoltavat:

1. OPM:ään tilastoidaan vieraalla kielellä tarjottava opetus sekä vieraalla kielellä suoritetut opintopisteet. Moduulista tulisi voida erottaa selkeä kokonaisuus, joka tarjotaan vieraalla kielellä => voidaan mahdollisesti tarjota myös vaihto-opiskelijoille => ECTS-opas
2. Voidaan erottaa kokonaisuus tarjottavaksi virtuaali-AMK:ssa, suositus 5 op.
3. Voidaan erottaa kokonaisuus tarjottavaksi avoimessa AMK:ssa
4. Opiskelijoille kertyy opintopisteitä => KELAan => opiskelija saa rahaa eikä kenenkään tarvitse lähettää erillisiä ”lappuja” KELAan suorituksista, jotka eivät näy
5. Tilastokeskukseen toimitettavassa syyskuun tilastotiedoissa opiskelijoille kertyy opintopisteitä => SAMKin FTE-luku näyttää todelliselta. FTE-luku näkyy maailmalla.
6. Opiskelijan opintosuoritusotteessa näkyvät opiskelijan todelliset suoritukset => palvelee työnantajaa sekä työnhakutilanteessa opiskelija kykenee osoittamaan mitä on suorittanut ja mitä osaa
7. Kannustaa opiskelijaa suorittamaan kokonaisuutta, kun on tiedossa selkeät palaset, joista kokonaisuus kertyy, vrt. opettajat saisivat palkkaa kerran vuodessa
8. Opiskelijan helpompi antaa palautetta pienemmälle osalle kuin suurelle kokonaisuudelle => antaa todellisemman kuvan arvioitavasta alueesta; opettajien helpompi antaa palautetta opiskelijoille, palaute tilanteessa, jossa osaamisen voi vaikuttaa (vrt. palaute opintojakson/moduulin suorittamisen jälkeen); opintojaksot ovat osaamisen tarkastuspisteitä (checkpoint)
9. Kun opiskelija siirtyy koulutusohjelmasta toiseen tai on välillä pois tai tulee toisesta AMKsta, niin uudistettavaa HOPSia on helpompi rakentaa kun voidaan selkeästi osittaa mitä on suoritettu.
10. Tukee AHOTia: on helpompi sisällyttää HOPSiin; Opinto (opintojakso) voidaan jakaa osiin ns. opintojakson osiin. Näillä osilla voidaan hoitaa AHOTit, jos AHOT ei korvaa/hyväksilue koko opintoa (opintojaksoa).
11. Seurattavat toteutukset/opiskelijamäärä antaa todellisempaa informaatiota
12. Opintojaksoseloste pysyy merkityksellisempänä => koulutusjohtajien seuranta opetuksen laadusta; ongelmalliset toteutukset löydettävissä

OPS tuottaa tilastot => miltä SAMK näyttää maailmalla.

3–5 op:n palaset eivät poissulje usean opettajan yhteistyötä. Kun opintojaksot suunnitellaan kokonaisosaamisen kasvun (eikä oppiaineen) perusteella, opettajien yhteistyö on välttämätöntä.

Avoimia kysymyksiä:
- Mikä on opintojakson minimi/maksimikoko?
- Mikä on moduulin minimi/maksimikoko?

Asiaa käsitellään opetusneuvostossa seuraavan kerran 9.6.2010.

Mitä mieltä sinä olet?

Anne

PS. Listaus on Kirsti Jasu-Kuusiston ja Liisa Peltomäen Soleops-työn sivutuotteena saamastaan palautteesta kokoama. Kiitos Kirstille, Liisalle ja palautetta antaneille.