Moduulin pienimmän osakokonaisuuden minimi on kummastuttanut. Etsin asialle perusteluja ja koetan avata päätöksentekoa, joka on johtanut ratkaisuun.
Opetusneuvoston esitys oli Jorylle 3 – 5 op http://ops2013.blogspot.com/2010/09/esitys-jorylle-opetussuunnitelmien.html , mutta Joryn kanta oli 5 op:n minimikoko: Ote Joryn 5.10.2010 muistiosta: ”Keskusteltiin erityisesti moduulin osakokonaisuuden minimikoosta. Keskustelun jälkeen minimikooksi määriteltiin 5 opintopistettä, paitsi jos joku viranomaismääräykseen perustuvan osaamiskokonaisuuden osoittaminen edellyttää pienempää opintopistemäärää. Tällöin ko. viranomaismääräyksen lähde on merkittävä näkyviin opsiin”.
On myös kysytty, miksi opsin opintojen osaamistulokset kuvataan kahdelle tasolle (1 ja 5) –tämä perustelu tulee mm. Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta (AHOT). Seuraavassa on ote Arenen työryhmäraportista "OPPIMISESTA OSAAMISEEN:AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN" Suomen yliopistojen rehtorien neuvosto, Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto.Maaliskuu 2009 . Koko julkaisu on luettavissa osoitteessa: http://www.helsinki.fi/halvi/srno/raportit_ja_julkaisut/AHOT_raportti_2009.pdf
"Käynnistynyt muutos kohti osaamislähtöisyyttä haastaa korkeakoulut. Yliopistoissa on
perinteisesti korostettu muodollista, virallisen koulutuksen kautta hankittua oppimista, jossa
suorituksen merkitys korostuu osaamisen edellä. Ammattikorkeakouluissa opiskelu on
käytännönläheisempää, jolloin myös työkokemuksella hankittua osaamista on ollut helpompi
tunnustaa. Kuitenkin myös ammattikorkeakouluissa on ollut ja on edelleen korkeakoulukohtaisia, korkeakoulujen sisäisiä ja koulutusalakohtaisia eroja siinä, missä määrin ja millä tavoin muualla hankittua osaamista tunnustetaan. Epävirallisen ja arkioppimisen nostaminen aiemmin hankitun osaamisen tunnustamisen rinnalle on haastavaa, sillä korkeakouluilla on ollut niihin aiempia käytänteitä suhteellisen vähän.
Rehtorineuvostojen työryhmän lähtökohta osaamisperusteisuuden edistämiseen korkeakouluissa on ollut positiivinen. Aiemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista tulisi kehittää vastaamaan sekä kansallisia että kansainvälisiä tarpeita. Osaamislähtöisyyden korostuessa tunnistamisen tulisi koskea oppimista ja osaamista, ei suoritusta. Tämä edellyttää osaamistavoitteiden määrittämistä."
Perusteluja osaamisperusteisen opetussuunitelman laatimiseen löytyy myös seuraavasta Arenen työryhmäraportista: Auvinen, P ym. 2010. Suositus tutkintojen kansallisen viitekehyksen (NQF) ja tutkintojen yhteisten kompetenssien soveltamisesta ammattikorkeakouluissa.
Suosituksen tavoitteena on edistää amkien yhteistä näkemystä siitä, miten kansallisessa tutkintojen ja muun osaamisen viitekehyksessä (National Qualifications Framework, NQF) esitettyjä osaamistasokuvauksia sovelletaan ops-työssä, osaamisprofiilien laadinnassa ja osaamisen arvioinnissa.
1 kommentti:
On aika erikoista leikittelyä sanaparilla oppiminen/osaaminen. Tulee mieleen, että tällä pyritään entistä enemmän romuttamaan perinteistä opetustyötä, joka on toiminut jo Platonin ajoista lähtien. On päivän selvää, että amk-tasolla, joka tuottaa perustutkintoja, ei voida tuottaa täsmäosaajaa juuri tiettyyn tehtävään. Opetus tältä osin kuuluu työnantajalle. Tietysti toimialakohtaisia eroja on. Tästä syystä tulisi mitä suuremmalla syyllä antaa OPS-suunnittelu toimialan itsenäiseksi tehtäväksi. Mitään jory-päätöksiä ei tarvita, kun kaiken lisäksi huhujen mukaan siellä päätökset kulminoituvat yhteen henkilöön!
Lähetä kommentti